Minun polkuni, Timo Hassinen

Lisännyt syys 16, 2014 Nuorten kulttuuripaja, Sosped säätiö
Minun polkuni, Timo Hassinen

Olen lukenut juttuja Lohjan Kulttuuripajan lopettamisesta ja olen erittäin surullinen. Ihmiset tarvitsevat sellaisia kohtauspaikkoja kuin kulttuuripajat. Puhun nyt omasta kokemuksestani ja siksi kerron teille tarinan itsestäni.

Olen Timo Hassinen ja olen 29-vuotias. Muutin Kajaaniin Joensuusta vuonna 2008 syksyllä. Jo aikaisella iällä olin koulukiusattu astman ja heikon kuntoni takia. Minua kiusattiin useasti myös lukuinnostukseni takia. Tätä jatkui läpi elämän, jopa armeijassa olin pilkan kohteena. Sitten vuonna 2008 muutin Kajaaniin opiskelemaan. Elämä ei oikeastaan muuttunut sen kummemmaksi. Olin osittain kävelevä zombi, voisi sanoa. Olin edelleen kiusattu ja vetäydyin omaan soppeeni. Toki olin iloinen ulkoapäin. Olen menettänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 12 ihmistä ja se on jättänyt minuun jälkensä. Viimeisin kuoli noin kaksi vuotta sitten, hän oli yksi harvoista ystävistäni täällä Kajaanissa.

Kolmea kuukautta ennen tuota minut ryöstettiin. Minua purtiin käsivarsiin useasti. Syylliset saatiin onnekseni kiinni, mutta tuo jätti pysyvät arvet niin henkisesti kuin fyysisestikin. En voinut käydä isommissa kaupoissa ilman paniikkikohtauksia. Säikyin isompia ihmismassoja. Sitten ystävät sanoivat, että minun pitäisi mennä terapiaan. Ja meninkin. Minulla todettiin keskivaikea masennus. Siitä oli jonkin verran apua. Lopetin kuitenkin koulun edellä mainituista syistä. Yritin palata työelämään, mutta siitä ei tullut mitään. Kävin yhden työkkärin koulutuksen, mutta siitäkään ei ollut apua. Elämäni kuitenkin muuttui parempaan suuntaan kuukausi takaperin.

Olin tutustunut kulttuuripajan toimintaan jo keväällä, mutta en vain saanut aikaiseksi lähteä sinne. Sitten kävin Fuwakussa (se on yksi ryhmä, joka kokoontuu Kainuun Kulttuuripaja Marilynin ja Nuoren mielen tiloissa). Sain siellä kokea miltä tuntuu olla hyväksytty omana itsenään, sellaisena kuin itse todellisuudessa on. Taitojani arvostettiin eikä minua haukuttu lyttyyn. Otin yhteyttä Kainuun Kulttuuripaja Marilynin hankevastaavaan, Jaana Vanhalaan, joka oli jo muutenkin tuttu RIKU:n kautta (hän toimitukihenkilönä tuon ryöstön käsittelyn aikana) ja sitten tapahtui ihme: Pääsin työkokeiluun Kulttuuripaja Marilyniin täällä Kajaanissa.

Olen paraikaa kouluttautumassa vertaisohjaajaksi, koska haluan auttaa ihmisiä. Olen kulkenut omat ylä- ja alamäkeni ilman sen kummempaa tukea ennen tätä. Nyt minua on rohkaistu olemaan oma itseni, ylittämään omat taitoni ja auttamaan ihmisiä ympärilläni. Suunnittelen myös uusia ryhmiä, joiden avulla saisimme lisää ihmisiä houkuteltua kulttuuripajan toimintaan mukaan. Kulttuuripajat ovat TÄRKEITÄ meille nuorille. Saamme sitä kautta enemmän voimaa ja uskallusta olla mukana ryhmissä. Saamme rohkeutta näyttää ihmisille, että meistäkin on töihin ja kuntoutuksen kautta saamme itsemme liikkeelle. Toimintaa pitää jatkaa kaikkialla.

Toivon siis hartaasti, että tärkeät ihmiset ymmärtävät miten tärkeitä nämä pajat ovat. Pyydän teidän tekevän oikean päätöksen: jatkakaa Lohjan Kulttuuripajan rahoitusta. Antakaa nuorille mahdollisuus voimistua ja rohkeutta sanoa: Minä selvisin, koska yhteiskunta uskoo minuun.

Timo Hassinen

Allekirjoita adressi Lohjan Kulttuuripajan puolesta!


v2