Mitä Nuorten kulttuuripaja teki vuonna 2015

Lisännyt maalis 1, 2016 Nuorten kulttuuripaja, Sosped säätiö
Mitä Nuorten kulttuuripaja teki vuonna 2015

Ydintulokset 2015

  • Kulttuuripajojen paikallistason toiminta on kehittyvää, vaikuttavaa ja entistä vakiintuneempaa.
  • Kulttuuripajamalli on saanut paljon näkyvyyttä ja kiinnostusta osakseen.
  • Kulttuuripajamallia esittelevä materiaali, lomakkeet ja käytännön kuvaukset ovat hyvässä vaiheessa.
  • Neuvottelut toiminnan siirtämisestä osaksi julkista palvelutuotantoa on aloitettu kaikilla kolmella paikkakunnalla. Neuvotteluja on käyty kunnan edustajien lisäksi myös Sote-kuntayhtymien kanssa.

Toiminnan tarkoitus ja päämäärät

Nuorten kulttuuripaja-hankkeen tavoitteena on ohjatun toiminnallisen vertaistuen avulla auttaa nuoria aikuisia mielenterveyskuntoutujia löytämään itselleen sopivia kuntoutumisen välineitä. Toimintaa on toteutettu vuonna 2015 Lohjan-, Kajaanin- ja Tampereen kulttuuripajoilla.
Alkuperäisen hankesuunnitelman tavoite vuodelle 2015: ”Kaikki kolme kulttuuripajaa kehittävät ja vakiinnuttavat toimintaansa, varmistetaan, että uudet alueet kiinnostuvat organisoimaan samankaltaista toimintaa alueilleen. Kulttuuripajamallia esittelevä materiaali valmistuu, uusia vertaisohjaajia löydetään ja koulutetaan.”

Toteutuneet tavoitteet 2015

Pajatoiminta ja toiminnan vaikuttavuus
Pajat ovat olleet auki neljänä päivänä viikossa ja pajakohtaisten erilaisten teemojen ympärille koostuvien ryhmien lukumäärä on vaihdellut kuuden ja 17:n välillä viikossa. Lohjan toimintaan on vuoden 2015 aikana osallistunut yhteensä 100 henkeä, joista kuukausittaisia osallistujia on ollut keskimäärin 30 henkilöä. Kajaanin toimintaan on vuoden 2015 aikana osallistunut yhteensä 150 henkilöä, joista kuukausittaisia kävijöitä on ollut 54 henkilöä. Tampereen Kulttuuripajalla on ollut ensimmäisen puolivuotisjakson aikana 45 osallistujaa, joista kuukausitasolla mukana on ollut keskimäärin 21 henkilöä.

Koulutuksen ytimessä on ajatus kuntoutujalähtöisyydestä ja siitä, että vertaisohjaajat voisivat olla mukana kehittämässä ja ylläpitämässä pajan toimintaa kumppanin, ei asiakkaan roolista käsin. Koulutetut vertaisohjaajat ovat saaneet myöhemmin pajalla keskivertokävijöitä enemmän vapautta ja vastuuta ja heidän kädenjälkensä on näkynyt selvästi esimerkiksi pajojen ja ryhmien kehittämisessä. Ryhmien suunnittelussa ja toteutuksessa ovat korostuneet kävijöiden yksilölliset toiveet, luottamus sekä jatkuvuus. Valtaosa toteutetuista ryhmistä perustuu nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin, taitoihin ja lahjoihin. Tämä on mahdollistanut monipuolisen ryhmien tarjonnan sekä entistä paremman kohderyhmien alueellisen lähestymisen: pajat ovat pystyneet tarjoamaan nuorten ideoiden ansiosta toimintaa ja ryhmiä, joista paikalliset nuoret ovat olleet kiinnostuneita. Ryhmien sisältö on vaihdellut joogaryhmistä ja urheiluryhmistä aina bändi-, lautapeli- ja youtube-ryhmiin. Tavoitteena on ollut tarjota toimintaa, johon nuoret mielellään osallistuvat ja jota he voivat toisaalta itse kehittää. Aktiviteetteja ei ole toteutettu ainoastaan ryhminä pajalla, vaan myös huomattavissa määrin pajan ulkopuolella. Tämä on tapahtunut välillä vain Kulttuuripajan nuorten ja työntekijöiden kesken, mutta useimmiten yhteistyössä erilaisten yhteistyökumppanien kanssa. Tampereen Kulttuuripajan bändi on ehtinyt jo esiintyä joitakin kertoja syksyn aikana Tampereella. Lohjan pajan nuoret ovat myös olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kodittomien yötä Lohjalla yhdessä sosiaalialan ammattilaisten kanssa.

Perustoimintojen lisäksi kulttuuripajojen kävijät, vertaisohjaajat sekä työntekijät ovat olleet aktiivisia myös kulttuuripajojen ulkopuolella. Lohjan Kulttuuripajan bändi Pots Lojo on voittanut Lohjan ”Vuoden Mielenterve- ysteko” -palkinnon, tunnustuksena aktiivisuudestaan. Bändi on keikkaillut paljon ja osallistunut lukuisiin eri tapahtumiin. Kajaanin nuoret järjestivät ”Vaniparlamentti” -nimisen juontosarjan, johon he kutsuivat Kainuun päättäjiä keskustelemaan mielenterveydestä, myös presidentti Sauli Niinistö pääsi haastateltavaksi. Tämän lisäksi he myös toteuttivat MHAW viikolle animaatioelokuvan ja järjestivät yhteistyötahojen ja koulujen kanssa luentoja koko maakunnan alueella.

Lohjan ja Kajaanin Kulttuuripajoilla laadittiin vaikuttavuuden arviointikysely syksyllä 2015.
Lohjan kulttuuripajalla vaikuttavuuden arviointi laadittiin haastattelemalla yksilöllisesti 15 osallistujaa. Tulokset osoittivat, että vastaajien sosiaaliset taidot, uskallus ja yleinen jaksaminen olivat osallistumisen myötä parantuneet selvästi. Lähes puolet vastaajista oli myös tehnyt uusia tulevaisuuden suunnitelmia. Myös keskimääräinen kokemus omasta mielenterveydestä oli parantunut merkittävästi. Vastausten perusteella voitiin myös laskea, että 17:n vastaajan mielenterveyspalveluiden käyttö oli vähentynyt vuositasolla yhteensä 100 000:n euron arvosta. Muiden kulttuuripajojen väliset leirit olivat myös yksi valtakunnallisen vertaisuuden tunnustamisen teemana.

Keväällä 2015 tehdyn sidosryhmäkyselymme perusteella 80 % vastaajista koki, että toimenpiteet ja asetetut tavoitteet vastasivat toisiaan. Esimerkkejä toteutuneista tavoitteista: 1. Yhteistyö etsivän nuorisotyön ja hoitotahojen kanssa. Esimerkiksi Lohjalla Linkin ja HUS psyk. polin edustajat toteavat, että Kulttuuripaja on tuonut palveluvalikoimaan uuden palvelun, joka täyttää aukon nimenomaan nuorten mt-kuntoutujien sosiaalisen kuntoutumisen, arkirytmin tukemisen, mielekkään tekemisen osalta, johon he voivat itse vaikuttaa. Kulttuuripajan todetaan myös pystyneen auttamaan nuoria aikuisia, joille hoitotaholla ei ole ollut enää toimivia apukeinoja tarjolla:

”Useampi esimerkki tulee heti mieleen, joiden auttamiseen meillä ei olisi ollut enää välineitä, mieletön positiivinen kehitys on KP:n ansiota”, Lohjan Kuntoutuspolin ja Psyk. polin henkilökunta.

Kajaanissa kulttuuripaja Marilynin haastatteluita toteuttivat mm. pajalla harjoitteluaan tekevät opiskelijat haastattelemalla yksilöllisesti 27 osallistujaa. Tulokset osoittivat, että vastaajien elämänhallintataidot, yleinen motivaatio, sekä sosiaaliset taidot olivat parantuneet merkittävästi. Lähes puolet vastaajista oli tehnyt uusia opiskeluun tai työntekoon liittyviä suunnitelmia ja kokemus omasta mielenterveydestä oli parantunut selvästi. Vastauksien avulla saatiin myös selville, että 27:n vastaajan vähentyneet mielenterveyspalveluiden käyttökustannukset olivat vuositasolla yhteensä noin 80 000 euroa.

Kevään 2015 tietojen mukaan Kajaanin kulttuuripajan osallistujista 62 % on hakeutunut työn tai opiskelujen pariin. Vertaisohjaajien parissa vastaava luku on 69% .

Tampereen kulttuuripaja Virran työntekijät rekrytoitiin helmikuussa ja toukokuussa koulutettiin ensimmäiset kuusi vertaisohjaajaa. Tämän lisäksi syys-lokakuussa järjestettiin vielä toinen vertaisohjaajakoulutus, koska useat ensimmäiseen koulutukseen osallistuneista vertaisohjaajista kokivat voimaantuneensa niin paljon, että he hakeutuivat myös julkisten toimintojen pariin. Tampereen alueella on myös tehty aktiivisesti verkosto-yhteistyötä ja toiminta on saanut paikallistasolla paljon näkyvyyttä. Uusi pajatoiminta toteuttaa hyvin sille asetettuja tavoitteita.

Arviointitiedon käyttö
Vuonna 2016 kaikilla Kulttuuripajoilla pyritään entistä systemaattisemmin hyödyntämään kerättyä tietoa. Arviointien tuloksia on tähän mennessä käytetty tärkeänä tietolähteenä pajojen arjen kehittämisessä, mutta tätä voitaisiin tehdä entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin. Arviointitietoa hyödynnetään myös yhteisrahoitusneuvotteluissa ja kuntien osallistamisessa.

Vuoden 2016 alussa laaditaan suunnitelma arviointitiedon tehokkaammasta käyttämisestä osana kulttuuripajojen arkea.

Mallin tunnettavuus ja mallinnus
Kulttuuripajamalli on saanut kuluvan vuoden aikana erittäin paljon näkyvyyttä. Paikalliset pajat ovat saaneet paljon näkyvyyttä paikallisissa lehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Tämän lisäksi kulttuuripajamalli valittiin kymmenien ehdokkaiden joukosta THL:n järjestämään TERVE SOS -palkintokilpailun naaliin. Vaikka malli ei voittanutkaan yleisöäänestystä, toiminta sai paljon kiitosta ja sitä esiteltiin Jyväskylässä järjestetyssä TERVE SOS -tapahtumassa. Tämän lisäksi mallia on esitelty lukuisissa eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa valtakunnallisesti.

Myös Kulttuuripajojen vaikuttavuuden arviointi on saanut paljon näkyvyyttä. Kajaanin ja Lohjan pajojen arviointimateriaaleja käytetään esimerkkeinä THL:n internet-sivulla. Ne löytyvät täältä.

Vuoden 2015 aikana mallinnusmateriaali kulttuuripajamallista on saatu hyvään vaiheeseen. Näissä materiaaleissa tullaan kuvaamaan kulttuuripajojen toimintamallia mahdollisimman yksiselitteisesti niin, että toistenkin toimijoiden on halutessaan helppo lähteä soveltamaan mallia omassa toiminnassaan. Materiaalit julkaistaan alkuvuodesta 2016. Osana mallinnustyötä on myös aloitettu ”Minun Kulttuuripajani” artikkelikirja -projekti. Kirjaan kerätään yli kaksikymmentä toimintaa käsittelevää artikkelia, jotka valaisevat kulttuuripajatoimintaa osallistujan, hoitotahojen, työntekijöiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden keskeisten sidosryhmien näkökulmasta.

Tiedotus mahdollisille uusille toiminta-alueille on ollut onnistunutta, koska useat eri toimijat ovat olleet kiinnostuneita kulttuuripajamallin käyttöönottamisesta omassa toiminnassaan. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen työntekijät ovat järjestäneet osallistujilleen vertaisohjaajakoulutuksen ja uudet vertaisohjaajat aloittivat ryhmien ohjauksen loppusyksystä.

Tämän lisäksi toiminta on saanut myös pohjoismaista näkyvyyttä. Syyskuussa viiden hengen ryhmä ruotsalaisia sosiaali- ja taidealan ammattilaisia Länsi-Ruotsista kävi tutustumassa kulttuuripajoihin aloittaakseen vastaavanlaista toimintaa omalla alueellaan sekä soveltaakseen mallia turvapaikkahakijoiden kanssa tehtävään kotoutustyöhön. Muita vahvoja kulttuuripajamallin soveltamisesta kiinnostuneita toimijoita ovat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Suomen klubitaloverkosto sekä Suomen sosiaalipsykiatristen yhteisöjen keskusliitto.

Työntekijät
Kulttuuripajojen työntekijöiden hyvinvointiin on panostettu kuluvan vuoden aikana säännöllisesti. Alkusyksystä järjestettiin ensimmäiset esimiespäivät Kulttuuripajojen hankevastaaville, joille tarjottiin mahdollisuus keskinäiseen oppimiseen, sekä toiminnan sisäiseen kehittämiseen. Päivät koettiin yleisesti merkityksellisiksi. Pajojen paikallisuus ja itsenäisyys ovat osoittautuneet selkeiksi vahvuuksiksi. Hankkeen aikana kehitetty ”Kulttuuripajaverkosto” on ollut ensisijaisen tärkeä apuväline työntekijöiden tukemiseen. Verkosto on mahdollistanut työntekijöille ja hankkeen johdolle mahdollisuuden vertaistukeen niin sähköisesti, kuin toisaalta säännöllisissä yhteisissä seminaareissa.

Vuoden 2015 aikana on järjestetty kaksi Kulttuuripajaverkosto-tapaamista, joihin pajojen koko henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua. Kulttuuripajaverkosto järjestää hanke- ja organisaatiorajat ylittäviä tapaamisia, joihin on kutsuttu mukaan Kulttuuripaja-mallin parissa työskenteleviä ammattilaisia.

Vuonna 2015 Sosped säätiön Nuorten Kulttuuripajat -hankkeessa työskenteli 10 henkilöä. Hankejohtajana toimi Markus Raivio, hankesuunnittelijana Miikka Vuorinen. Lohjan Kulttuuripajan hankevastaavana toimi Helena Prepula ja hankesuunnittelijoina toimivat Marko Haimilahti, sekä Markojuhani Rautavaara. Kajaanin Kulttuuripajan hankevastaavana työskenteli Jaana Vanhala ja hankesuunnittelijoiden tehtävissä toimivat Jouni Tyni, sekä Niina Piirainen. Tampereen Kulttuuripajan hankevastaavana toimi Virpi Stenlund ja hankesuunnittelijana Anna Purola.


v2