Mitä Pelirajat’on teki vuonna 2015

Lisännyt helmi 29, 2016 Pelirajat’on, Sosped säätiö
Mitä Pelirajat’on teki vuonna 2015

Ydintulokset 2015

  • Tuettiin vakiintuneiden vertaisryhmien avulla yhä useampaa. Vuonna 2015 toteutettiin 27 vertaisryhmää 12 eri paikkakunnalla.
  • Koulutettiin 16 uutta vertaisohjaajaa ja tarjottiin jo mukana oleville ohjaajille aiempaa monipuolisempia tehtäviä.
  • Parannettiin vertaistuen saavutettavuutta vertaispuhelimen ja voimavarakurssin avulla.
  • Viestinnän kehittäminen ja monipuolistaminen.

Toiminnan tarkoitus ja päämäärät

Pelirajat’on-toiminnan päätavoite on ongelmallisesti pelaavien ja heidän läheistensä elämänlaadun parantaminen vapaaehtoisten toteuttaman vertaistuen avulla niin, että liiallisesta rahapelaamisesta aiheutuvat haitat vähenevät. Missiona on tarjota hyvää palvelua eli kokemukseen ja vapaaehtoistyöhön perustuvaa, laadukasta ja helposti saavutettavaa vertaistukea rahapelaajille ja läheisille ympäri vuoden. Pelirajat’on on toiminut vuodesta 2015 alkaen RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella.

Toteutuneet tavoitteet 2015

Vertaisryhmätoiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen
Vapaaehtoisten vertaisten ohjaamat ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan 10 viikon ajan. Ryhmissä saa ymmärrystä saman asian kanssa painivilta ja neuvoja tilanteen käsittelemiseen, arjessa jaksamiseen ja tulevaisuuteen suuntautumiseen. Ryhmiä on sekä pelaajille että läheisille.

Ryhmätoimintaan liittyvät tavoitteet toteutuivat hyvin. Toiminta vakiintui monilla paikkakunnilla ja mukaan saatiin myös uusia kaupunkeja kuten Jyväskylä ja Seinäjoki. Vuonna 2015 järjestettiin 27 vertaisryhmää (tavoite 33), joista läheisten ryhmiä oli viisi (tavoite 8). Ryhmiä oli 12 eri paikkakunnalla (tavoite 15). Ryhmiin niihin osallistui 171 henkilöä, joista miehiä oli 93 ja naisia 78.

Osallistujat arvioivat saamaansa hyötyä ja vaikutuksia positiivisesti: toiveikkuus tulevaisuuden suhteen li- sääntyi, ongelmallinen pelaaminen väheni tai loppui, ymmärrys ongelmallisesta rahapelaamisesta lisääntyi ja omaa jaksamista ja hyvinvointia tukevia asioita löytyi. Ohjaajien vapaaehtoisuutta ja vertaisuutta arvostettiin erityisesti. Moni keskusteli ryhmässä pelaamiseen liittyvistä ongelmista ensimmäistä kertaa.

”Huomasin toimineeni nurinkurisesti. Tein kaiken sen mitä pelaaja ei tehnyt. Kun en enää tehnytkään, sai hänkin mahdollisuuden ottaa vastuuta. Ja niin hän tekikin”, sanoo läheisten ryhmään osallistunut.

”Sain luottamusta itseeni, uuden asenteen elämiseen ja neuvoja siihen, miten pääsen pelaamisesta irti”, totesi pelaajien ryhmään osallistunut.

Parannettavaakin on. Läheisten tavoittaminen on haasteellista. Saloon ja Seinäjoelle suunnitteilla olleet ryhmät jäivät käynnistymättä. Myös pelaajien ryhmät jäivät parilla paikkakunnalla pieniksi.

Vertaistuen saavutettavuuden parantaminen
Vertaistuelle on selvästi tarvetta, mutta siihen ei voi vastata pelkillä ryhmillä. Pienille paikkakunnille ryhmiä ei saa aikaiseksi eikä ryhmä tunnu jokaisesta mielekkäältä tavalta käsitellä kokemuksiaan. Vertaistuen saavutettavuutta parannettiin kehittämällä ja tarjoamalla erilaista tukea. Näin voitiin vastata paremmin myös läheisten vertaistuen tarpeeseen.

Vertaispuhelinta pilotoitiin ensin keväällä Peluurin ja Tiltin kanssa ja jatkettiin samalla kokoonpanolla syyskaudella. Työntekijät keräsivät soittopyyntöjä ja vertaisohjaajat kävivät tuettavien kanssa 1-3 puhelua. Kokemukset olivat positiivisia: soittopyyntöjä tuli säännöllisesti, tuettavat kertoivat saaneensa ymmärrystä ja neuvoja sekä vertaisohjaajat mielekkään ja joustavan tavan tukea.

Vuoden aikana vertaistukea tarjosi puhelimitse 13 vapaaehtoista (7 pelaajaa, 6 läheistä). Puheluita käytiin 34 eri tuettavan kanssa. Tuettavista 23 oli pelaajia (15 miestä, 8 naista) ja 11 läheistä (kaikki naisia). Vain muutama soittopyyntö ei johtanut varsinaiseen tukipuheluun.

”Siinä omassa kriisissä pelkkä se tietoisuus, että joku on käynyt läpi samoja asioita, tietää just mistä puhut ja mitä tarkoitat ja että joku on jopa selvinnyt kaiken sen läpi. Että tilanteesta voi selvitä. Sen kuuleminen oli todella tärkeää ja mahtavaa.”

Syksyllä järjestettiin ensimmäinen pelaajille ja läheisille tarkoitettu viisipäiväinen voimavarakurssi.
Kurssi oli onnistunut ja sille osallistui 9 henkilöä (4 pariskuntaa ja 1 yksin tullut pelaaja). Kurssilla oli tilaisuus keskustella liiallisen pelaamisen elämään tuomista haasteista yhdessä asiantuntijoiden, vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Jokaiselle laadittiin kurssin aikana jatkopolku. Kursseja järjestetään jatkossa kaksi vuodessa.

”Olimme pariskuntana kurssilla. Saimme paljon molemmat ja ennen kaikkea saimme yhteisiä työkaluja tulevaan. Ja aikaa olla kahdestaan pariskuntana ilman kodin paineita. Ihmisten kanssa, joilla on samat ongelmat ja samanlaiset arjen haasteet. Uskoa huomiseen. Uskoa itseensä.”

Vertaistukea tarjottiin myös viisipäiväisillä tuetuilla lomilla, joita järjestettiin kaksi. Lomille osallistui yhteensä 21 henkilöä. Lomien aikana oli mahdollisuus rentoutumisen ohessa osallistua päivittäin kaksi tuntia kestävään ryhmätapaamiseen, jossa ongelmapelaamista käsiteltiin eri näkökulmista. Paikalla oli Pelirajat’on-työntekijä sekä kokemusasiantuntija. Kurssit ja lomat toteutettiin yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa.

Vertaistukea verkossa ei ehditty pilotoimaan. Yhteistyö sen tiimoilta käynnistettiin syksyn aikana Peluurin kanssa ja verkkovertaisryhmää kokeillaan keväällä 2016. Työntekijöiden oli tarkoitus kokeilla myös chat-palvelua ja ryhmäkeskusteluita Pelirajat’on-verkkosivuilla. Chat-palvelua ei ehditty pitää riittävästi auki, mutta siihen liitetyn yhteydenottolomakkeen kautta saatiin säännöllisesti kyselyitä ongelmallisesta rahapelaamisesta sekä palveluista. Ryhmäkeskusteluiden kokeileminen ei onnistunut chat-palvelun teknisten rajoitusten vuoksi.

Koulutukset ja ohjaajien tehtävät
Pelirajat’on järjestää vapaaehtoisilleen säännöllisesti erilaisia koulutuksia ja valmennuksia. Eri koulutusmuotoja vuonna 2015 olivat: vertaisohjaajien perus- ja täydennyskoulutukset, kokemusasiantuntija-/mentorikoulutus ja vertaispuhelinperehdytys.

Koulutuksissa vapaaehtoiset saavat tietoa ongelmapelaamisesta ja läheisen roolista sekä valmiudet tehtävässään toimimiseen ja oman kokemuksen hyödyntämiseen. Kouluttajina toimivat Pelirajat’on-työntekijät yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Täydennyskoulutuksissa jaetaan kokemuksia, saadaan uutta tietoa, käydään työnohjauksellisia keskusteluita ja tuetaan vertaisohjaajien yhteisön syntymistä.

Vuonna 2015 järjestettiin kaksi vertaisohjaajan peruskoulutusta, joista valmistui 16 uutta ohjaajaa (tavoite 20). Näistä läheisten ryhmien ohjaajia oli neljä. Täydennyskoulutus- ja virkistystapahtumia järjestettiin kolme (tavoite 2) ja vertaispuhelinperehdytyksiä kaksi (12 osallistujaa). Kokemusasiantuntija/-mentorikoulutus päätettiin siirtää vuoden 2016 alkuun.

Toiminnassa on mukana hyvin motivoituneita ja sitoutuneita vertaisohjaajia, joista monet eivät
aiemmin ole osallistuneet vapaaehtoistoimintaan. Vuoden aikana vapaaehtoisille tarjottiin entistä monipuolisemmin erilaisia tehtäviä. Ryhmän ohjaamisen lisäksi he auttoivat puhelimessa, toimivat vertaiskouluttajina ja kokemusasiantuntijoina. Lisäksi he osallistuivat aktiivisesti tiedottamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Vuoden aikana toiminnassa oli mukana aktiivisesti 36 vapaaehtoista.

Kokemusasiantuntijuus
Pelirajat’on-kokemusasiantuntijat käyvät kertomassa tarinaansa ja kokemuksiaan esimerkiksi oppilaitoksissa, eri ammattiryhmille sekä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Vuoden aikana kokemusasiantuntijat olivat mukana toteuttamassa koulutuksia, voimavarakurssia ja tuettuja lomia sekä kertoivat kokemuksistaan tiedo- tusvälineiden lisäksi lukuisissa paikoissa ja tilaisuuksissa (mm. kriisikeskusten vapaaehtoiset, Lapin lennoston alokkaat, Veikkauksen henkilökunta, Mielenterveysmessut ja THL:n seminaarit.) Erityisen tiivistä yhteistyö oli Päijät-Hämeen alueella, jossa kokemusasiantuntijuutta hyödynnettiin laajasti ja säännöllisesti THL:n rahoittamassa ja sosiaalialan osaamiskeskus Verson toteuttamassa aluepilotissa.

Läheiset, maahanmuuttajataustaiset ja palveluita ruotsiksi
Vuonna 2015 pyrittiin panostamaan läheisten vertaistukeen sekä maahanmuuttajataustaisten ja ruotsinkielisten tavoittamiseen. Tavoitteessa onnistuttiin kohtuullisesti.

Peliongelmaisten läheisten tavoittaminen on osoittautunut vaikeaksi, vaikka heitä on merkittävästi enemmän kuin ongelmapelaajia. Tulos ei kerro läheisten avun ja tuen tarpeesta. Tarve on tullut selkeästi esiin vertaisohjaajien kertomuksista, toteutuneiden ryhmien palautteesta sekä työntekijöiden käymistä keskusteluista eri puolilla maata. Läheisten vertaistukea edistettiin tarjoamalla sitä ryhmien lisäksi puhelimitse sekä voimavarakurssin ja tuettujen lomien muodossa. Lisäksi RAY:ltä haettiin lisärahoitusta läheisille tarjottavan verkko- ja puhelinapuun pohjaavan tukiohjelman kehittämiseksi ja pilotoimiseksi. Lisärahoitusta ei saatu.

Ryhmiin ei ole juurikaan osallistunut maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Tutkimusten mukaan heillä on korkeampi riski joutua rahapeliongelmiin ja he näkyvät mm. Peliklinikan asiakastilastoissa ja pelipisteiden asia- kaskunnassa. Vuoden 2015 aikana kartoitettiin tarpeita ja yhteistyökumppaneita, laadittiin toimintasuunnitel- ma vuodelle 2016 sekä sovittiin ensimmäiset aiheeseen liittyvät alustukset keväälle.

Sekä etelärannikolta että ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta on tullut ajoittain toiveita saada ruotsinkielisiä Pelirajat’on-ryhmiä. Syksyllä koulutettiin ensimmäinen ruotsinkielinen vertaisohjaaja, markkinoitiin vertaispuhelinta ruotsiksi, kartoitettiin yhteistyökumppaneita sekä laadittiin alustavaa suunnitelmaa ruotsinkielisen toiminnan käynnistämiseksi vuonna 2016.

Viestinnän kehittäminen
Pelirajat’on-toiminnan resurssien lisääntyessä viestintään on tehty sisäisen ja ulkoisen viestinnän viestintästrategia ja -suunnitelmat. Viestinnän tavoitteena on tukea ja auttaa perustoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa sekä lisätä Pelirajat’on-toiminnan näkyvyyttä kohderyhmille, ammattilaisille, sidosryhmille, medialle sekä suurelle yleisölle.

Markkinoinnissa on käytetty aktiivisesti somekanavia ja ostettu Facebook-mainontaa kampanjoissa. Ryhmien, koulutusten, lomien ja tapahtumien markkinoinnissa on toteutettu myös lehti-ilmoittelua. Vuoden lopussa käynnistyi nettisivuston uudistus, videotuotannot sekä kokonaisilmeen päivitys.

Vuonna 2015 Sosped säätiön Pelirajat’on-toiminnossa työskenteli neljä henkilöä.
Päällikkönä toimi Jari Hartikainen, suunnittelijana Jouni Saarelainen, koordinaattorina Cata Forsström ja viestintäsuunnittelijana Anita Malkamäki.


v2