Nuorten kulttuuripajat -hanke 2016

Lisännyt tammi 5, 2016 Nuorten kulttuuripaja, Sosped säätiö
Nuorten kulttuuripajat -hanke 2016

Päätavoitteet 2016

• Tarjota matalan kynnyksen vaikuttavaa toiminnallista vertaistukea yhdessä erilaisten keskeisten sidosryhmien kanssa.
Lohjan, Kainuun ja Tampereen alueilla toimii Nuorten kulttuuripajat, jotka ovat tekemässä uutta sotemuutosta osana olemassa olevaa palvelujärjestelmää.
• Mallin juurrutuksen näkökulmasta hankkeessa luodaan uusien työntekijöiden sekä uusien organisaatioiden perehdytysjärjestelmä julkiseen levitykseen.

Toiminta-ajatus ja toiminnan taustaa

Vuoden 2015 alkusyksyyn mennessä hankkeelle asetetut tavoitteet yli 200:n kuntoutujan osallistumisesta pajoille ja 30:n vertaisohjaajan kouluttamisesta ovat jo ylittyneet. Kävijöitä on ollut yli 300 ja noin 50 henkeä on koulutettu vertaisohjaajaksi. Ryhmät ja nuoret ovat toimineet aktiivisesti pajoilla, sekä niiden ulkopuolella mm. julkisissa tapahtumissa. Noin kymmenen hengen vertaisohjaajakoulutuksia on järjestetty vuosittain kaikilla pajoilla niiden käynnistämisen jälkeen. Monet jäsenet kokevat toiminnan johdosta kohentunutta aktiivisuutta, heidän toivonsa tulevaisuuteen on lisääntynyt ja he kokevat arkensa entistä merkityksellisemmäksi. Yli 50 % pajojen kävijöistä on hakeutunut työn/opiskelujen pariin ensimmäisen vuoden jälkeen ja vertaisohjaajista vielä suurempi osa on hakeutunut eteenpäin. Lohjan ja Kajaanin kulttuuripajat ovat alkaneet rakentua luonnolliseksi osaksi nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien palveluketjua. Sidosryhmien positiiviset kokemukset toiminnasta ja tiivis yhteistyö ovat molemmat osoituksia tästä.
Kulttuuripaja-, sekä GFP-malleja on kehitetty eteenpäin ja ne ovat herättäneet laajaa kiinnostusta niin Suomessa, kuin ulkomaillakin.

Toiminta 2016

Saamme varmistettua pajojen nivelvaiheen toimivuuden sekä asiakaslähtöisen arvopohjan. Saamme juurrutettua mallin osaksi eri organisaatioiden sekä sotealueiden toimintaa.

Keinot
Valmistaudumme hankkeen viimeiseen vuoteen, samalla varmistamme toiminnan jatkuvuuden. Valmistamme mallinnuksen sekä teemme lopullisen arvioinnin toiminnan vaikuttavuudesta ja julkaisemme sen yhdessä loppuraportin kanssa.

Osallistujat sekä vertaisohjaajat voivat kokea yhdessä merkityksellisyyttä ja voimaantumista kaikilla kolmella pajalla. Osallistujien kuntoutuspolkua pyritään selkeyttämään ja siirtymistä pajan jälkeisiin mahdollisuuksiin pyritään tukemaan entistä paremmin. Osallistujilla on myös aiempaa suurempi rooli toiminnan sisällön sekä Kulttuuripajamallin kehittämisessä.

Toiminnallista vertaistukea
Toiminnallinen vertaistuki saa uusia sovellusmuotoja uusien kohderyhmien kanssa tehtävän työn kautta. Autamme muita organisaatioita adaptoimaan toimintansa sisältöä toiminnallisen vertaistuen sekä kulttuuripajojen menetelmin. Varmistetaan yli organisaatiorajojen ylettyvän kulttuuripajaverkoston toimivuus ja jatkuvuus. Dokumentoidaan hyvät käytännöt, tiedotetaan valtakunnallisesti uudesta toimintamuodosta ja perehdytetään uusien alueiden mahdollisia toimijoita.

Vertaisohjaajakoulutuksia pyritään kehittämään siihen suuntaan, että entiset vertaisohjaajat voisivat olla mukana kouluttamassa entistä enemmän. Koulutuksia pyritään myös yhtenäistämään ja työkirja vertaisohjaajakoulutuksista tulee olemaan verkkojulkaisuna maksutta.

Kulttuuripajamallin mallinnus tapahtuu keskeisten sidosryhmien, sekä ulkopuolisten ammattilaisten avustamana. Mallinnuksesta laaditaan kaksi erillistä versiota: ensimmäisessä kuvataan mallia yleisesti ja toinen on suunnattu toimintaa rahoittaville tahoille.

Aineisto toiminnallisesta vertaistuesta
Kulttuuripaja-, sekä GFP-malleista valmistetaan aineistoa vapaaseen käyttöön. Artikkelikirja: ”Minun Kulttuuripajani” tulee kuvaamaan mallin teoreettisen viitekehyksen, sekä yli 20:n sidosryhmän edustajan kokemuksia toiminnasta. Ohessa julkaistaan myös kattava työkirja Kulttuuripajatoiminnan aloittamisesta. Myöhemmin on tarkoitus julkaista myös Internetpohjainen verkkokoulutusmateriaali toiminnan käynnistämiseksi.

Arviointi
Jokaisesta pajasta laaditaan vaikuttavuuden arviointi ulkopuolisen arvioijan (paikalliset oppilaitokset) toimesta. Arvioinnissa tullaan käyttämään Sospedin nimenomaan toiminnallisen vertaistuen tueksi kehitettyä TOIVEHATTU-arviointityökalua.


v2