Peliriippuvuuden hoito myllyhoidollisesta näkökulmasta

Lisännyt huhti 15, 2013 Pelirajat’on

Tarkastelen seuraavassa kirjoituksessa pakonomaisen uhkapelaamisen hoitoa myllyhoidollisen työotteen näkökulmasta. Myllyhoitoyhdistyksen Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikalla on otettu käyttöön peliriippuvuuden hoito-ohjelma vuoden 2012 alusta. Myllyhoidollisen työn keskiössä on toipuminen riippuvuuksista 12 askeleen toipumisohjelmien avulla.

Jouni_Lehto

12 askeleen toipumisohjelmat

12 askeleen toipumisohjelman perusmuoto on ryhmä. 12 askeleen ryhmät ovat yhteisöjä, joiden jäsenet kärsivät riippuvuuksista tai ovat riippuvaisten läheisiä. Yksittäinen ryhmä kokoontuu säännöllisesti, esim. kerran viikossa. Ryhmien kokouksissa jaetaan kokemuksia anonyymisti, vertaisina, ilman ohjaajia tai johtajia. Kokouksissa käsitellään yleensä toipumisen 12 askeleen mukaisia aiheita. 12 askeleen toipumiskokoukset ovat jäsenilleen ilmaisia ja jäsenet pitävät kokouksien ulkopuolellakin tiiviisti yhteyttä toisiinsa. Maailmanlaajuisesti 12 askeleen ryhmien kautta toipuu miljoonia riippuvuuteen sairastuneita ihmisiä, sekä heidän läheisiään.

Kansainväliset 12 askeleen mukaiset toipumisohjelmat ovat saaneet alkunsa AA:n (Alcoholics Anonymous, suomeksi Nimettömät Alkoholistit) ohjelmasta. Toipumisen 12 askelta on ensimmäisen kerran esitelty Kirjassa ’Nimettömät Alkoholistit’, jonka ensipainos on ilmestynyt vuonna 1939. Tämän jälkeen 12 askeleen ohjelmaa on lainattu ja muokattu myös muihin erilaisista riippuvuuksista kärsivien sekä heidän läheistensä tueksi kehitettyihin ohjelmiin. Näitä ohjelmia ovat mm. NA (Narcotics Anonymous, suomessa Nimettömät Narkomaanit), Al-Anon alkoholistien läheisille, AAL (Alkoholistien aikuiset lapset), SAA (Nimettömät Seksiaddiktit), OA (Overeaters Anonymous, suomeksi Nimettömät Ongelmasyöjät) jne.

Peliriippuvuuteen keskittyvä 12 askeleen ohjelma on luotu vuonna 1957 ja se on nimeltään GA(Gamblers Anonymous). GA on levinnyt ympäri maailman ja auttaa uhkapeliriippuvaisia mm. Suomessa tällä hetkellä jo 15:a paikkakunnalla.

Riippuvuuksien hoito Myllyhoidossa

Myllyhoidollinen työote nojaa vahvasti 12 askeleen toipumisohjelmiin. Myllyhoito on 12 askeleen ammatillista soveltamista. Tämä pätee myös pakonomaiseen pelaamiseen sairastuneiden kohdalla. Myllyhoidossa hoidon päämäärä on, että hoidossa olevat potilaat kiinnittyisivät kroonisen riippuvuussairautensa jatkuvan hoidon merkeissä 12 askeleen ryhmiin. Tämä prosessi käynnistetään jo hoidon aikana, 12 askeleen kokouksiin osallistutaan hoito-ohjelman mukaisesti kolme kertaa viikossa. Tarkoituksena on, että krooninen sairaus pidetään hoidon jälkeen oireettomana kiinnittymällä ryhmiin ja käymällä niiden kokouksissa säännöllisesti.

Toipumisen edellytyksiä

Muita myllyhoidollisen työn kulmakiviä on mm. riippuvuuden sairauskäsitys. Tämä tarkoittaa, että riippuvuus voidaan tunnistaa kliinisesti hoidon aikana. Myllyhoidossa tämä tapahtuu arvioinnin, potilaan oman kertomuksen sekä erilaisten testien kautta. Peliriippuvuuden kohdalla tunnistamisen tukena käytetään mm. SOGS (South Oaks Gambling Screen) -testiä sekä DSM IV- kriteeristöä peliriippuvuuden määrittämiseksi. Lisäksi hoidon aikana työskenneltävät erilaiset tehtävät, kuten peliriippuvuuden kehittymisen graafinen kuvaus, auttavat potilasta riippuvuutensa tunnistamisessa. Tärkeimpänä terapeuttisena elementtinä Myllyhoidossa on hoidossa oleva vertaisryhmä itsessään ja ryhmä on iso tuki ja apu myös sairauden tunnistamisessa.

Hoidossa lähdetään siitä, että riippuvuuden asteelle edenneen pakonomaisen pelaamisen suhteen toipumisen ensimmäinen edellytys on, että uhkapelaamisesta pidättäydytään kokonaan, lopullisesti. Tätä monille vaikeaa ajatusta pohditaan rauhassa, vertaisten kanssa. Pakonomainen pelaaminen koetaan kroonisena tilana. Kroonisuus tarkoittaa, että kerran sairastuttuaan ihminen ei parane. Paluuta vastuulliseen kohtuu- tai viihde- pelaamiseen ei sairauden asteelle edenneestä uhkapelaamisesta puhuttaessa ole. Toipuminen normaaliin ja luovaan elämään on kuitenkin mahdollista, kun potilas irrottautuu pelaamisesta ja alkaa systemaattisen työskentelyn oman arvo-, ajattelu-, ja ennen kaikkea käyttäytymispohjansa muuttamiseksi.

Asiat tärkeysjärjestykseen!

Pakonomainen pelaaminen on primääri hoidettava asia. Esim. fyysisen kunnon koheneminen, asunto, työ, nais/miesystävä eivät poista pakonomaisen pelaamisen ilmiötä, vaikka onnelliseen ja tasapainoiseen elämään monesti kuuluvatkin. Hoitamattomana pakkomielle pelaamiseen, ja sen vaatiman rahan hankkimiseen, menee ennemmin tai myöhemmin em. asioiden edelle ja korvaa ihmisen elämän muut tärkeät ja merkittävät tekijät. Pakonomaista pelaamista tulisikin lähteä aina hoitamaan omana primäärinä ilmiönään, toki ihmisen kokonaisvaltaisuuden huomioon ottaen. Esimerkiksi mielenterveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia tulisi hoitaa tehokkaasti riippuvuuden hoidon rinnalla. Myllyhoidossa riippuvuuksiin sairastuneiden arvioinnissa otetaan huomioon mm. velkaneuvonnan, mielenterveyspalveluiden ja sosiaalityön tarve. Peliriippuvaisten hoidossa em. asiat ovat tärkeitä usein pahojen velkaongelmien ja kohonneen itsemurhariskin vuoksi.

Peliriippuvuus/muut riippuvuudet

Pakonomaisten pelaajien hoito-ohjelma integroituu Myllyhoidossa kemiallisesti riippuvaisten hoito-ohjelmaan. Peliriippuvaisille on omat tehtävänsä mutta vertaisina hoidollisissa ryhmissä toimivat pakonomaisten pelaajien lisäksi myös muista addiktioista kärsivät. Riippuvuuksien kehittymiseen, pakkomielteeseen, niiden seurauksiin ja niistä toipumiseen löytyy vertaisryhmästä laajalti samaistumispintaa, on riippuvuuden kohde sitten mikä tahansa. Uhkapeliaddiktin kokema nousu, kiksi, muistuttaa vahvasti amfetamiinin tai kokaiinin vastaavaa. Peliriippuvuus on myös neurobiologiselta perustaltaan vahvasti kemiallisen riippuvuuden kaltainen ja kertoo pysyvistä muutoksista ihmisen dopamiinijärjestelmässä.

Pois pakkomielteestä

Vaikka pakonomaisessa pelaamisessa on kysymys kroonisesta tilasta, tarjoaa Myllyhoidollinen lähestymistapa pakonomaiselle pelaajalle mahdollisuuden päästä pelaamisen pakkomielteestä. Ensin tarvitaan vahvaa tietoa ja ymmärrystä siitä, että rahapelaaminen ei yksinkertaisesti ole enää mahdollista. Tähän auttaa riippuvuuden seurausten kiihkoton tarkastelu turvallisessa, terapeuttisessa ympäristössä. Tässä, ehkä pitkästä aikaa ensimmäisessä, rehellisessä itsetutkistelussa ja kurkistuksessa todellisuuteen, auttavat em. tehtävät ja testit sekä vertaisryhmä. Pelaamisen jättämään tyhjiöön on mahdollista saada apua sinnikkään, vertaisten avulla tapahtuvan, jatkuvan itsehoidon avulla. Moni huomaakin jo ennen hoidon päättymistä, että pakkomielle pelaamiseen on hävinnyt. Koska kyseessä on krooninen sairaus, on sen oireettomana pitämisen kannalta tärkeää jatkuva itsehoito, joka toteutuu käymällä säännöllisesti 12 askeleen ryhmien kokouksissa, sekä työskentelemällä omassa elämässä toipumisen kahtatoista askelta. Tästä käytetään hoidossa usein vertailuna diabeetikkoja, jotka tarvitsevat vastaavalla tavalla kuin riippuvuussairas ihminen toipumiskokouksia, säännöllisen ruokavalion, sekä mahdollisesti päivittäisen insuliinipistoksen.

Kokemuksia

Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikalla on hoidettu pakonomaisia uhkapelaajia vuoden 2012 alusta alkaen. Hoitoon ohjautuneiden pelaajien kohdalla kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Epätoivoiselta näyttävistä elämäntilanteista, odottavista vankilatuomioista, työpaikan menetyksistä ym. huolimatta ihmiset ovat hoitojaksojensa aikana alkaneet toipua ja kiinnittyä jatkuvaan itsehoitoon GA:n avulla. Tämä toipumisprosessi on alkanut 12 askeleen ohjelman ensimmäisen askeleen mukaisesti, oman voimattomuutensa myöntämisellä uhkapelaamiseen nähden. Tämä voimattomuuden kokemus on avannut oven toipumiseen, vastuunottoon omasta toipumisesta, sekä uudenlaiseen yhteisöllisyyden kokemukseen. Tästä esimerkkinä Lahdessa on aloittanut vuosien tauon jälkeen säännöllisesti kokoontuva GA-ryhmä. Ryhmän uudelleensyntymiseen Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikalla hoidossa olleilla potilailla on ollut suuri merkitys.

Hoidossa olevien mieliala on kohentunut, elämäntilanne ja ihmissuhteet parantuneet – ja mikä tärkeintä, pelaamisen pakkomielle on väistynyt taka-alalle. Klinikalla on syntynyt koko yhteisössä vahva usko siihen, että toipuminen pakonomaisen pelaamisen sairaudesta on mahdollista, kuten minkä tahansa elämää vaikeuttavan addiktion kohdalla. Ja se on mahdollista kenelle tahansa.

Jouni Lehto, klinikan johtaja
Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikka, Myllyhoitoyhdistys ry


v2