Sosped säätiö 30 vuotta – kolme vuosikymmentä yhteisöjen rakentamista

Lisännyt joulu 2, 2014 Sosped Keskus, Sosped säätiö
Sosped säätiö 30 vuotta – kolme vuosikymmentä yhteisöjen rakentamista

Millainen on järjestö, joka haluaa tulla tunnetuksi mukavana työpaikkana, elää oman missionsa mukaan ja katsoa valoisaan tulevaisuuteen järjestökentän tiukassakin taloustilanteessa?

Sosped säätiön käytävillä käy innostunut kuhina. On loppuvuosi 2014 ja uusiin hankehakemuksiin saadaan pian päätökset, säätiön 30-vuotisjuhlia valmistellaan ja käynnissä olevissa hankkeissa katsotaan vuoden aikana saavutettuja etappeja. Vaikka osalla on nenät kiinni koneissa, iloinen puheensorina kuplii käytävillä ja innostunut ilmapiiri tarttuu vierailijaan.

Työntekijöitä Sosped säätiössä on vuonna 2014 jo pian kaksikymmentä ja heistä suurin osa työskentelee erilaisten hankkeiden parissa. Helsingin Vallilassa, Elimäenkadulla, sijaitseva valoisa toimisto on juuri remontoitu vastaamaan entistä paremmin Sospedin tarpeita.

Sosped säätiö, joka tunnettiin vuoteen 2012 asti Sosiaalipedagogiikan säätiönä, on perustettu vuonna 1984. Valtiotieteen maisteri Antti-Veikko Perheentuvalla oli visio. Hän halusi perustaa yhdessä Britt-Marie Perheentuvan kanssa säätiön, joka noudattaisi suomalaisen sosiaalipedagogiikan periaatteita ja tarjoaisi täydennyskoulutusta ja kuntoutusta mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille.

”Kantavina ajatuksina Sosiaalipedagogiikan säätiössä ovat olleet aina ihmisen arvostus ja vastuun kantaminen.”

Mukaan säätiön perustamiseen lähtivät Asuntosäästäjät ry, Samfundet i Folkhälsan i Svenska Finland rf, Kehitysvammaliitto ry, Kriittisen korkeakoulun kannatusyhdistys ry, Kuntokallio-Säätiö, Lastensuojelun keskusliitto ry, Sosiaaliturvan keskusliitto ry, Tukiyhteisösäätiö ja Vanhustyön keskusliitto ry, jotka sijoittivat säätiöön yhteensä 135 000 markkaa.

”Tärkeintä koko säätiön toiminnassa on ollut yhteisöllisyys Antti-Veikko Perheentuvan ja säätiön kulloisenkin hallituksen tai valtuuston määrittelemän ihmis- ja oppimiskäsityksen mukaan”, sanoo Kalevi Suomela, joka on ollut Kriittisen korkeakoulun kannatusyhdistyksen kautta mukana Sosped säätiön valtuuskunnissa ja hallituksissa lähes toiminnan alusta alkaen.

Antti-Veikko Perheentuvan tarkoituksena oli perustaa sosiaalipedagogiikalle oma keskus Helsinkiin sekä erilaisia sivupisteitä maakuntiin. Ensimmäiset kuusi vuotta kaikki sujuikin hyvin ja Sosiaalipedagogiikan säätiö kasvoi omiin tavoitteisiinsa nähden oikein hyvin. Säätiöllä oli pääomaa ja tilat Sosiaalipedagogiikan keskukselle hankittiin Helsingin Oulunkylästä. Säätiöllä oli parhaimmillaan lähes viisikymmentä työntekijää, aktiivinen hallitus ja valtuuskunta, joka kokoontui sääntömääräisesti kahdesta neljään kertaan vuodessa.

Suomalainen sosiaalipedagogiikka kehitettiin Antti-Veikko Perheentuvan johdolla

Sosiaalipedagogiikan säätiön johtava ajatus tiivistyi 1980-luvulla Antti-Veikko Perheentuvan ja toisen perustajajäsenen, Britt-Marie Perheentuvan, mukaan kahdesta puolesta; sosiaalinen viittasi vuorovaikutukseen ja pedagogiikka siihen, että sitä voi kouluttaa nimenomaisesti tässä säätiössä. Keskiössä olivat myös yhteisön tutkiminen ja kouluttajakoulutus.

”Kantavina ajatuksina Sosiaalipedagogiikan säätiössä ovat olleet aina ihmisen arvostus ja vastuun kantaminen”, nykyisin Maria Akatemiassa vaikuttava Britt-Marie Perheentupa sanoo.

”Varmasti paljon on unohtunut ja jäänyt valitettavasti myös dokumentoimatta. Mielestäni Sosiaalipedagogiikan säätiön alkuvuodet olivat silti mahtavat.”

Säätiön kohderyhmä muodostui kolmesta Perheentuville tärkeästä kiinnostuksen kohteesta: Antti-Veikko halusi tukea kehitysvammaisten työtä ja Britt-Marie mielenterveyskuntoutujia. Tämän lisäksi Perheentupia kiinnosti työyhteisö- ja organisaatiodynamiikka säätiön alkuaikoina. He halusivat irti ajatuksesta, että vain ammatillinen ideologia määrittäisi työntekijää. Työyhteisön vaikutus koko työntekijän elämään haluttiin tuoda näkyväksi. Jotta heidän olisi mahdollista seurata ja tutkia hyvää työyhteisöä sekä organisaatiodynamiikkaa, piti perustaa yhteisö. Näin syntyi kouluttajaverkosto työnohjaajille.

”Suomessa ei vieläkään tunneta kylliksi organisaatiodynamiikkaa vaan keskitytään liikaa yksilö- ja ryhmädynamiikkaan”, Britt-Marie Perheentupa muistuttaa.

Sosiaalipedagogiikan säätiöstä Sosiaalipedagogiikan keskukseksi

Vaikka säätiö perustettiin yleishyödylliseksi, Perheentuvat näkivät sen toiminnoissa mahdollisuuksia myös liiketoiminnalle. Sosiaalipedagogiikan säätiön johtoon noussut Antti-Veikko Perheentupa ja kouluttajaverkkoa luotsannut ja myöhemmin säätiön johtajana toiminut Britt-Marie Perheentupa ajattelivat, että yrityksillä voisi olla kysyntää heidän työmallilleen ja tutkimuksilleen.

”Työssämme syntyi oivalluksien kautta tutkivan työotteen teoria. Ymmärsimme myös, että yritykselle yhteisön dynamiikka voi olla laatutekijä”, Britt-Marie Perheentupa kertoo työnohjaajien tärkeydestä yhteisön hyvinvoinnin kannalta.

Säätiön toiminnassa pitkään mukana ollut Kalevi Suomela tunnistaa Britt-Marie Perheentuvan ajatuksen.

”Parempi tapa kuin kouluttaa johtajia, on kehittää koko työyhteisöä. Näin järkevän työn tekemisen ja viihtymisen ehdot täyttyvät”, Suomela sanoo.

Säätiön alkuvuosien historia ja sen välillä epämuodollinenkin järjestyminen saa Britt-Marie Perheentuvan mietteliääksi.

”Varmasti paljon on unohtunut ja jäänyt valitettavasti myös dokumentoimatta. Mielestäni Sosiaalipedagogiikan säätiön alkuvuodet olivat silti mahtavat.”

Vuonna 2006 Britt-Marie Perheentupa siirtyi alun perin Sosiaalipedagogiikan säätiön sisälle perustettuun Maria Instituuttiin. Maria Instituutti on perustettu vuonna 2004 ja nykyiseltä nimeltään se on Maria Akatemia, joka myös toteuttaa Sosiaalipedagogiikan säätiön ideaa.

”Koen, että minulle on ollut suuri oppimisprosessi koko pioneerityön dynamiikka. Kokemukset kouluttajayhteisön rakentamisesta ovat olleet erittäin kiinnostavia”, Britt-Marie Perheentupa pohtii.

Värikkäät vuodet opettivat paljon

Kuten monissa muissakin säätiöissä, on järjestön vuosikymmeniin mahtunut vaiherikkaita aikakausia. Oman mission ja vision kehittäminen ja sen välillä eri suuntaan kuljettaneet hallinnolliset näkökulmat sekä rahoituspohjan vaihtelu toivat omat haasteensa. Säätiön hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja, rehtori Anna Ehrnrooth, tuli mukaan Sosiaalipedagogiikan säätiön toimintaan 1990-luvun lopussa, ensin toimintaa pohtineeseen valtuuskuntaan ja siitä hallitukseen. Puheenjohtajana ja Samfundet i Folkhälsan i Svenska Finlandin edustajana Ehrnrooth toimi vuosina 2003-2013.

Anna

 

”Monia alkuperäisiä taustajärjestöjä on lopetettu tai yhdistetty, ja tämä on näkynyt myös Sosped säätiön taustavoimissa”, Ehrnrooth kertoo.

”Kauteni hallituksen puheenjohtajana oli täynnä haasteita. Nykyinen toiminnanjohtaja Lassi Rajamäki sai muutoksia aikaan ja saatoin jättää hallituksen puheenjohtajuuden hyvillä mielin.”

Vaikeuksiksi kymmenvuotisen puheenjohtajuutensa aikana Ehrnrooth nimeää esimerkiksi ongelmat lyhytaikaisten toiminnanjohtajien kanssa sekä rahoituspohjien haasteet. Säätiön perustoiminta haluttiin ohjata takaisin kohti yleishyödyllisyyttä ja tästä syystä Sosped keskus Oy perustettiin tuottamaan kaupallisia työnohjauspalveluita vuonna 2007 .

”Ei sitä itse sillä tavalla halua miettiä omia ansioitaan. Halusin kantaa vastuuta muiden työpaikoista, enkä kaataa järjestöä”, sanoo Anna Ehrnrooth.

Ehrnrooth puhuu vaatimattomasti omasta työstään Sosped säätiön hyväksi, vaikka hänelle on myönnetty Keskuskauppakamarin rautainen ansiomerkki ponnisteluista säätiön ja sitä kautta sen kohderyhmien eteen tekemänsä työn vuoksi.

”Ei sitä itse sillä tavalla halua miettiä omia ansioitaan. Halusin kantaa vastuuta muiden työpaikoista, enkä kaataa järjestöä.”

Tunne juuresi, mutta katso eteenpäin

Nykyinen Sosped säätiö haluaa tulla tunnetuksi vertaistuen osaamisesta. Säätiön tarkoituksena on parantaa yhteisöjen vuorovaikutusta, tukea riippuvuuksista (kuten peliriippuvuudet) parantumista vertaistuen avulla ja edistämällä yhteisön hyvinvointia. Keskeistä on vertaistoiminta, sekä keskustelevana vertaistukena, että toiminnallisena vertaistukena.

Sosped säätiön toiminnanjohtaja Lassi Rajamäki tuli töihin Sosiaalipedagogiikan säätiöön vuonna 2010. Toimintaterapeutin koulutuksen saanut Rajamäki sai valita kahdesta päätehtävästä: joko kirjoittaa säätiötä kunnioittavan historiikin tai nostaa Sosiaalipedagogiikan säätiö uuteen nousuun uusien hankkeiden ja tekijöiden kautta.

”Historiikki odottaa edelleen kirjoittamista”, Rajamäki naurahtaa.

Lassi_rajamaki_ja_markus_raivio

Lassi Rajamäki ja Markus Raivio

Sosiaalipedagogiikan säätiön uuden sivun voidaan katsoa kääntyneen Rajamäen, säätiöllä suunnittelijana työskennelleen Mirja Heikkilän ja Nuorten kulttuuripaja -hankkeen luotsin Markus Raivion avulla. Rajamäki kertoo, että ensimmäinen vuosi toiminnanjohtajana meni nopeasti.

”Myin säätiötämme ja sen mahdollisuuksia ja pyrin herättämään luottamusta sekä uskoa meihin rahoittajissa ja yhteistyökumppaneissa. Teimme paljon onnistuneita henkilöstörekrytointeja ja nyt on helppo todeta, että olen onnekas, kun olen saanut näin osaavia ammattilaisia ympärilleni. ”

Mirja_heikkila

Mirja Heikkilä

Uudet hankkeet kirittävät toimintaa

Nyt toimintaa pyörittävät kolme hanketta ja vuodesta 2015 alkaen on haettu kahdelle uudelle hankkeelle rahoitusta. Lisäksi alusta asti toiminut kouluttajayhteisö jatkaa toimintaansa. Yhteisö koostuu työnohjaajista, jotka ovat valmistuneet esimerkiksi Sosiaalipedagogiikan säätiön tai Sosped keskuksen työnohjaajakoulutuksista tai kokevat muuten sosiaalipedagogiset periaatteet omikseen. Jäseniä kouluttajayhteisössä tällä hetkellä on noin 50, joista noin neljäsosa on aktiiveja.

”Meillä on kokemusta vertaistuen erilaisista malleista ja jatkamme niiden parissa työskentelyä”, sanoo Veli-Pekka Sinervuo.

Peliriippuvuuksien hoitoon vertaistuen avulla keskittynyt Pelirajat’on-hanke toimii 12-15 paikkakunnalla ja esimerkiksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevää Nuorten Kulttuuripaja -toimintaa Sosped säätiöllä on vuonna 2014 ollut kahdella paikkakunnalla. RAY:n rahoituspäätöksistä riippuen vuonna 2015 toiminta saattaa laajentua kahdelle uudelle paikkakunnalle. Kolmas hanke on vuonna 2014 aloittanut kulttuurin ja median tekemiseen perustuva Mieletöntä valoa -hanke, jonka kohderyhmä ovat mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset.

”Vuonna 2014 olimme RAY:n kymmenenneksi suurin projektirahoituksen saaja. Jos uudet hankkeet ottavat tuulta alleen, asemamme vahvistuu edelleen”, kommentoi Sosped säätiön talous- ja hallintojohtaja Veli-Pekka Sinervuo.

Veli-Pekka_Sinervuo

Veli-Pekka Sinervuo

”Uusia hankkeita nivotaan vertaistuen ympärille – meillä on kokemusta vertaistuen erilaisista malleista ja jatkamme niiden parissa työskentelyä. Hankkeemme ovat kustannustehokkaita esimerkiksi kunnille ja hidastavat sitä kautta kustannusten kasvua. Ennaltaehkäisy on vahvasti läsnä hankkeissamme”, Sinervuo analysoi yhteistyökumppaneiden helppoa löytymistä.

Arvosta ihmistä ja erilaisuutta

Sospedin työntekijäkunta koostuu erilaisista ihmisistä. Toiminnanjohtaja Lassi Rajamäki kertoo, että säätiöön on tietoisesti haettu erilaisia ihmisiä erilaisilla taustoilla, jotta toimintaan saadaan jatkuvasti uutta virtaa ja uusia tapoja ajatella. Erilaisuudelle elämän kaikilta osa-alueilta löytyy tässä työyhteisössä tilaa, eikä ole poissuljettua, että joku hanketoiminnan kautta tutuksi tullut hyvä tyyppi löytäisi palkkatyötäkin Sosped säätiöstä.

”Olen ajatellut, että työskentely Sosped säätiössä voi olla työväline vaikuttaa yhteiskuntaan. Sen lisäksi haluan johtaa työyhteisöä, johon on mukava tulla töihin”, Rajamäki kertoo.

”Koen, että liian tasapäisessä porukassa ei oikein kehity mitään. Sosped on elävä organisaatio, joka katsoo tulevaisuuteen.”

Sospedin hallinnossa pitkään mukana ollut Kalevi Suomela toteaa, että säätiöllä on ollut parempia ja huonompia vuosia ja monesti hyvän tai huonon kierre on ruokkinut itseään. Tulevaisuus on kuitenkin valoisa.

”Nyt on hyvä johto ja säätiö on nousussa. Asiat ovat paljon ihmisistä kiinni. Nykyinen pätevä ja osaava toiminnallinen johto ja sen synnyttämä luottamus rahoittajissa ovat varmasti osa syitä säätiön uuteen nousuun. Suomessa on ajauduttu liikaa käskytyskulttuuriin viimeisen parin vuosikymmenen aikana, joten työyhteisöjen kehittämiselle on kysyntää.”

Rajamäki on samaa mieltä. Hän haluaa ottaa oppia aikaisemmista virheistä ja historiasta sekä jatkaa Sospedin kasvattamista tulevaisuudessa.

”Meillä on töissä – ihmisiä”, päättää Rajamäki.

”Vaikka organisaatio juhlii 30-vuotista taivaltaan näen, että säätiön taival on vasta alussa ja sen palveluille on yhteiskunnassa kysyntää. Oikein ymmärrettynä haasteet ovat voimavara yhteisölle. Niistä Sosped säätiössä on otettu opiksi”, Suomela summaa.

Myös nykyinen hallintojohtaja, Veli-Pekka Sinervuo, kiittelee onnistuneita rekrytointeja.

”Olemme melko omavarainen järjestö. Emme tarvitse juurikaan ulkopuolelta ostettuja palveluita, vaan voimme tuottaa ne talon sisällä. Meillä ei ole hallinnollisia rasitteita taustalla, sillä uusi nousumme on lähtenyt käytännössä tyhjästä taseesta. Kevyt hallinto mahdollistaa kasvun.”

”Meillä on töissä – ihmisiä”, päättää Rajamäki.

Teksti: Peppi Tervo-Hiltula
Kuvat: Sosped säätiö

  • Sosped pelaa jalkapalloa 2014.

v2