Sosped säätiön viestintä vuonna 2015

Lisännyt maalis 4, 2016 Sosped säätiö
Sosped säätiön viestintä vuonna 2015

Ydintulokset 2015

  • Viestintästrategia
  • Työhyvinvoinnin kehittäminen
  • Sosped säätiön sosiaalisen median kanavien ja nettisivujen kehittäminen

Toiminnan tarkoitus ja päämäärät

Sosped säätiön viestinnän pääpaino on ollut vuonna 2015 hankkeiden sekä Pelirajat’on -toiminnan viestinnässä. Myös viestintästrategian luominen ja viestinnässä työskentelevien työhyvinvointi ja sen kehittäminen on ollut tärkeä osa työtä.

Viestinnän tiimi työsti viestintästrategian tukemaan organisaation strategiaa alkuvuodesta 2015. Se tarkastetaan ja muutetaan tarvittavilta osin vuonna 2016, kun Sosped säätiön strategiasta valmistuu uusi versio. Päätavoitteena viestintästrategiassa on lisätä Sosped säätiön toiminnoissa ja hankkeissa mukana olevien vertaistuottajien ja -ohjaajien (kokemusasiantuntijoiden) arvostusta niin organisaatiossa, kuin sen ulkopuolellakin, sekä saada heidän ääntään kuuluviin.

Sosiaalinen media on Sosped säätiöllä aktiivisessa roolissa viestinnässä, niin hankkeissa, toiminnoissa, kuin organisaatiotasollakin. Sitä käytetään toimivasti ulkoisen viestinnän lisäksi sisäisessä viestinnässä ja se on hyvä tapa tavoittaa vapaaehtoisesti mukana olevia henkilöitä.

Kokonaisuutena Sosped säätiön ja sen hankkeiden ja toimintojen viestintä on ollut onnistunutta vuonna 2015, mutta kehittämistyö jatkuu edelleen. Olemme tavoittaneet suuren määrän ihmisiä eri kanavissa ja tuoneet esiin sitä työtä mitä Sosped säätiössä tehdään. Myös vertaistuottajiemme ja -ohjaajiemme ääni on kuulunut viestinnässä ja tämä tulee olemaan painopisteenä Sosped säätiön viestinnässä myös tulevaisuudessa.

Toteutuneet tavoitteet 2015

Viestinnän strateginen tavoite toteutui vuonna 2015, mutta siihen on hyvä kehittää uusia tapoja tulevina vuosina. Sosped säätiön työstä kerrottiin eri medioissa yli 50 jutun avulla. Tuotimme myös itse juttuja yli 80 kappaletta (Mieletöntä valoa, Nuorten kulttuuripaja –hanke, Pelirajat’on). Osa niistä kuului ja näkyi myös valtakunnallisissa, sekä paikallismedioissa kuten City-lehti, Radio Rapu ja Radio Helsinki. Lähes kaikissa jutuissa, niin itse tekemissämme, kuin valtamedioiden tekemissä jutuissa mukana oli vertaistuottajiemme ja -ohjaajiemme ääni, joko tekijänä tai haastateltavana.

Sosiaalisen median kanavina Sosped säätiöllä on Facebook, Twitter ja Instagram. Instagram on toiminut erityisen hyvin hankkeissa mukana olevien vertaisohjaajien päivittämänä ja näin tuo hyvin näkyväksi arjessa tapahtuvaa toimintaa. Pelirajat’on käyttää aktiivisesti Facebookia ja Twitteriä, Mieletöntä valoa Facebookia ja Instagramia (hankkeen Twitter-tili päätettiin poistaa käytöstä vuoden 2015 aikana), sekä Nuorten kulttuuripaja- ja ReAktori -hankkeet Facebookia, sekä Sosped säätiön Instagramia ja Twitteriä.

Viestinnän tiimi seuraa uusia somekanavia ja pohtii niiden tarpeellisuutta viestinnässä, mutta vuonna 2015 ei päädytty ottamaan käyttöön uusia somekanavia, vaan kehitettiin vanhojen toimintaa. Sosped säätiön seuraajamäärä Twitterissä kasvoi 62% ja Facebookissa sivutykkäysten määrä kasvoi 50% vuonna 2015.

Sosped säätiön, hankkeiden ja toimintojen tileillä on vuoden 2015 lopussa yhteensä seuraajia:

Twitter: 3308 henkilöä
Facebook: 3482 henkilöä
Instagram: 922 henkilöä

Nettisivujen kehittäminen on lisännyt Sosped säätiön, Nuorten kulttuuripaja-, ReAktori- ja Mieletöntä valoa -hankkeiden kävijämääriä 43 % vuonna 2015. Sisällöntuotannon ja aktiivisesti somekanavista sivuille ohjaamisen lisäksi viestintä toteutti tammikuussa hakukoneoptimoinnin sivuille, sekä on sen jälkeen ylläpitänyt sen toteutumista sivuilla.

Vuoden 2015 aikana Sosped säätiöllä, sen hankkeissa ja toiminnoissa tuotettiin viestintämateriaaleja esitteiden, julisteiden, videoiden, kuvien, tekstien, postikorttien, roll uppien, raporttien ja messuteltan muodossa. Myös nettisivuja kehitettiin mm. edellä mainitun hakukoneoptimoinnin avulla ja olemassa olevien sivustojen käyttäjäystävällisyyden kehittämisellä, sekä luotiin ReAktori-hankkeelle oma sivusto.

Sosped säätiöllä ja sen hankkeissa ja toiminnoissa tehtiin useita viestintäkampanjoita, joissa kerrottiin toiminnasta medialle, yleisölle, sekä rahoittajille ja yhteistyökumppaneille. Mieletöntä valoa aloitti vuoden lanseerauskampanjalla, joka toteutettiin yhdessä viestintätoimisto Måndagin kanssa, tämän jälkeen pienempiä kampanjoita tekivät Nuorten kulttuuripajat -hanke, Pelirajat’on, sekä ReAktori-hanke avatessaan hankkeen ensimmäisen kulttuuripajan (Trombi) Jyväskylään.

Pelirajat’on käytti aktiivisesti koulutuksien, ryhmien sekä vertaistoimintansa markkinoinnissa valtakunnallisesti lehtimainontaa, lehtijuttuja sekä Facebook-mainontaa. Lisäksi Pelirajat’on toiminnolle tuotettiin oma viestintästrategia ja toimintasuunnitelma osa-alueittain. Pelirajat’on hyödyntää sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä vertaisohjaajien kanssa yhteistyössä sekä Facebookin avoimia ja suljettuja ryhmiä että Twitteriä.

Viestinnän tiimi toteutti vuoden 2015 aikana myös yhteisiä virkistyspäiviä koko henkilöstölle, sekä Mielenterveysmessut ja osallistui Angstiparaatin toteuttamiseen.

Työhyvinvointi

Viestinnässä työhyvinvointia on kehitetty aktiivisesti vuoden 2015 aikana. Yhteinen työnohjaus aloitettiin syksyllä ja hyvien kokemusten pohjalta sitä jatketaan vuonna 2016.
Viestinnän tiimi vetäytyy myös säännöllisesti yhteisille etäiltapäiville pohtimaan työtä ja kehittämään uusia tapoja tehdä sitä. Myös säännölliset palautekeskustelut viestintäpäällikön kanssa jatkuvat vuonna 2016.

Viestinnän tiimissä kokeiltiin myös pidemmän etätyön tekemistä, kun tiedottaja siirtyi opiskelun mahdollistamana syys-joulukuussa toisaalle Eurooppaan vaihtoon. Syksyn aikana työn organisointia toteutettiin etäpalaverein, sähköpostilla, sekä sosiaalista mediaa hyväksi käyttäen. Kokonaisvaikutelma monen kuukauden etätyöstä oli hyvä, mutta se pitää sisällään myös haasteita, joita on syytä pohtia, jos tulevaisuudessa tilanne tulee uudelleen eteen.

Kesän aikana viestinnässä tehtiin työhyvinvoinnin kysely, jonka pohjalta pystyttiin muuttamaan työtä hyvinvointia tukevammaksi syksyn aikana. Myös hyvät käytännöt, kuten etätyömahdollisuus ja oman työn organisoinnin vapaus, sanoitettiin vastauksissa ja ne tulevat pysymään kiinteinä osina viestinnän työssä. Asteikolla 1-5, viestinnän työhyvinvointi sai arvosanaksi 4,1.

Työ hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu seuraavaksi organisaation mielenterveysohjeistuksen parissa, jonka työstämisessä viestintä on aktiivisesti mukana.

Vuonna 2015 Sosped säätiön viestinnässä työskenteli neljä henkilöä. Viestintäpäällikkönä toimi Pirita Tiusanen, viestintäsuunnittelijana Anita Malkamäki, suunnittelijana Mikko Hänninen ja osa-aikaisesti tiedottajana Emma Sjölund.


v2