Työnohjaajuutta tutkiva ryhmä TOTU

Lisännyt loka 31, 2013 TYKE

Ulla_K_14
Idea ja innostus työnohjaajuuden tutkimiseen syntyi järjestämissäni nk. ”työnohjaajien eettisissä hautomoissa” viimeisen parin vuoden aikana. Työnohjauksen eettisten kysymysten käsittely johdatti meitä uudelleen ja uudelleen pohtimaan työnohjaajan omaa toimintaa työnohjaustilanteessa. Hautomotyöskentelyn edetessä syntyi halu kokeilla ja kehittää menetelmä, jonka avulla oman työnohjaajuuden tutkiminen olisi vertaistyönohjaajien kesken sisällöllisesti ja rakenteellisesti mahdollista. Olemme pohtineet myös monia reunaehtoja tutkimisen onnistumiselle, näitä ovat esimerkiksi luottamuksellisuus, turvallisuus ja avoimuus ryhmän jäsenten kesken.

Työnohjaajuutta tutkivassa ryhmässä perustehtävänä on tutkia kunkin ryhmän jäsenen omaa toimintaa työnohjaajana. Toiminnan tavoitteena on laajentaa tietoisuutta omasta toiminnasta työnohjaajana ja syventää ammattitaitoa. Tutkittavalla toiminnalla tarkoitetaan sekä työnohjaajan käytännön tekoja työnohjausistunnoissa että mielen sisäistä maailmaa – sitä, mitä työnohjausistunnoissa työnohjaajassa tapahtuu sekä ajattelun että tunteiden tasolla. Ryhmässä käsittelyn fokuksessa on siis työnohjaaja, hänen toimensa ja kokemisensa. Voi myös sanoa, että ryhmässä käsitellään ja tutkitaan caseja, mutta case ei ole asiakas eikä työnohjausprosessi, vaan työnohjaaja itse.

Työnohjaajuuden tutkiminen on hyvin innovatiivista kehittäen sekä työnohjaajaa että työnohjausta. Sen toimintaperusteet ovat omien kokemusten tunnistamisessa ja käsittelyssä, reflektoinnissa. Se toimii siis samojen lainalaisuuksien mukaan kuin työnohjaus ja siinä käytetään samoja menetelmiä ja toimintamuotoja kuin työnohjauksessa. Koska tavoitteena on oman ammatillisen toiminnan syvällinen ja yksityiskohtainen tutkiminen, edellyttää onnistunut työskentely ryhmän jäsenten välillä suurta luottamusta ja motivaatiota ammatilliseen kehittymiseen. Lisäksi ryhmässä pitää olla keskinäinen halu tukea toinen toistaan tässä prosessissa.

Ohjaajan omien kokemusten ja tunteiden kertominen voi olla vaikeaa useista eri syistä: Työnohjauksen kohde ja sen kysymykset herättävät kiinnostusta ja ryhmä ajautuu helposti pohtimaan ohjaustapahtumaa. Ryhmällä on myös tarve löytää apua ja ratkaisuja ongelmiin ja jos niitä ei ole riittävästi ratkaistu ne ohittavat helposti ohjaajan oman toiminnan tutkimisen tavoitteen. Lisäksi ohjaajan oman itsen tutkiminen voi tuntua liian itsekkäältä, ikään kuin ohjaaja siinä tilanteessa asettaisi itsensä ja omat tarpeensa ryhmän edelle. Ryhmän voi olla myös vaikeaa pitää yllä riittävää kiinnostusta toinen toisistaan ohjaajina. Lisäksi persoonallisten toimintatapojen esille ottaminen ja niistä keskustelu voivat synnyttää dynaamisia jännitteitä ryhmässä.

Dynaamiset jännitteet tuovat ryhmälle sisäisen haasteen josta yksikään jäsen ei voi jäädä ulkopuoliseksi. Jokainen joutuu vuorollaan kertomaan omasta ohjaajan toiminnastaan, kokemuksistaan ja tunteistaan, jotka voivat olla hyvin henkilökohtaisia. Työnohjaaja avaa itsensä ryhmäläisten arvostelulle ja kritiikille, mutta samalla hän voi saada palkinnoksi tukea ja palautetta työskentelystään. Tähän tutkimiseen antautumalla ohjaajalle mahdollistuu samanlainen kasvu- ja kehittymisprosessi kuin on se, mitä ohjaaja pyrkii tuottamaan ohjattavilleen työnohjauksissa.

Menetelmän kehittämiseen on osallistunut yhteisödynaamisen viitekehyksen omaava työnohjaajaryhmä. Ryhmässä on ollut mahdollista kokeilla menetelmän edellyttämissä rooleissa toimimista ja jälkikäteen yhdessä arvioida rakenteen toimivuutta ja sisällöllisten tavoitteiden toteutumista. Ryhmän jäseninä ovat hieman vaihdellen työskennelleet Cecilia Innanen-Windqvist, Anita Kallasvuo, Arja Koski, Ulla Kyrönseppä, Maj-Lis Kärkkäinen, Kari Malinen, Perita Sipiläinen, Leena Tuovila-Ginters ja Ritma Vehkala.

Ulla Kyrönsepän 70- vuotisjuhlaseminaari 4.9.2013
Anita Kallasvuo, THM, työnohjaaja Sosped, STOry, Organisaatiokonsultti FINOD, Työnohjaaja- ja työyhteisöjen kehittäjäkoulutuksen johtaja ja kouluttaja Sosped Keskuksessa


v2