Vapaaehtoistyöstä Torniossa

Lisännyt huhti 25, 2013 Pelirajat’on

Kun pääsin eläkkeelle, olin muuttanut äskettäin Tornioon. Minulla oli vielä potkua ja halusin käyttää sitä vapaaehtoistyöhön. Olin tehnyt sitä aiemmin toisessa yhdistyksessä, mutta tämä oli erilaista. Vapaaehtoistyöhön oli kurssikin Meän Talolla.

Olen auttanut etupäässä muoreja ja vaareja käymään lääkärien vastaanotoilla ja sairaalassa. Yhtä pyörätuolissa istuvaa henkilöä olen auttanut viikoittain kolmen vuoden ajan. Käymme yhdessä kaupassa ja minua luullaan varmaan puolisoksi. Lisäksi pidän asuintalossani, iäkkäiden ihmisten asuinyhteisössä, viikoittain kerhoa toisen henkilön kanssa. Siihen on haastavaa keksiä sopivaa ohjelmaa, koska sen pitäisi olla viihdyttävää eikä liian vaikeaa. Haen paljon ideoita tekemiseen internetistä.

Uutuutena olen ohjannut tietokoneenkäytön alkeissa muutaman kuukauden ajan. Se on mielenkiintoista ja olen huomannut osaavani, vaikken olekaan juuri käynyt tietokonekursseja. Ohjaaminen on ongelmanratkaisua ja pidän siitä. Siinä pitää käyttää älyä. Pidemmälle ehtineet osaavat jo itse löytää vastaukset kysymyksiinsä, joten pulmat eivät ole olleet liian vaikeita.

Olen myös parin yhdistyksen hallituksessa. Ne ovat melko helppoja tehtäviä, mutta vapaaehtoistyötä.

Kohtaamiset ovat olleet mukavia, auttamani henkilöt ovat kiitollisia ja tunnen tekeväni jotakin yhteiskunnan ja yksilöiden eteen. Avustettavia on ollut kymmeniä ja tunteja melko paljon. Näkeehän siinä myös vilauksia yhteiskunnan toiminnasta, minkä utelias tutkija olen aina ollut.

Minusta olisi hyvä, jos olisi olemassa avustamisen muotoja joista saisi jonkinlaisen korvauksen. Puhutanhan siitä, että työurien tulisi olla pidempiä ja iäkkäidenkin panosta tarvitaan. Maksajaa on kuitenkin vaikea löytää. Minulla eläke jäi aika pieneksi, joten lisätienesti ei haittaisi.

Suurin panokseni vapaaehtoistyössä on kuitenkin blogini, joka on asiapitoinen. Sitä käy lukemassa aika moni. Syksyllä keskimääräinen vuorokausilatausten määrä oli yli 2000. Välillä latausten määrä oli jopa korkeampi ja viipymisaika pidempi kuin Jukka Kemppisellä, jota monet pitävät blogimaailman kunkkuna! Uskon että moni opettaja, suomen alkeiden opiskelija ja ikäihminen saa iloa ja hyötyä Oppitori –blogistani ja kolmesta sanomalehtimäisestä Scoop.it–julkaisusta. Näistä jälkimmäiset ovat vielä vasta parin kuukauden ikäisiä eivätkä ole saavuttaneet suurta lukijamäärää. Käyttäjiä ja lukijoita voisi olla paljon enemmän, mutta odotan aikaani.

Maailma ei ole koskaan täydellinen. Olemme vajavaisia ja erehtyviä ihmisiä kaikki. Kyllä vapaaehtoistyöstä saa henkistä tyydytystä, joka auttaa päivästä päivään itseäni ja toivottavasti muitakin.

Jukka Melaranta
Vapaaehtoistyöntekijä, Tornio


v2