Yhteisödynaaminen lähestymistapa

Lisännyt tammi 3, 2017 Sosped Keskus, TYJO
Yhteisödynaaminen lähestymistapa

Sosped säätiön sosiaalipedagogiikka korostaa inhimillisyyden ymmärtämistä ja perustuu kokemukselliseen oppimiseen, vuorovaikutukselliseen tietoisuuteen ja emotionaaliseen osaamiseen. Tavoitteena on ihmisen sisäinen oppiminen, sisäinen kasvu. Oppiminen ja kasvu tapahtuvat ihmisyhteydessä, vuorovaikutuksessa. Oppiminen ja muutos ovat syvästi inhimillistä toimintaa.

Sosiaalipedagogisessa työyhteisötyöskentelyssä tavoitteena on lisätä työyhteisön toimivuutta ja työntekijän hyvinvointia. Keskeisenä keinona on vahvistaa ihmisyhteyttä ja yhteisöllisyyttä sekä lisätä itsetuntemusta. Yhteisöllisyys alkaa liittymisestä ja sitoutumisesta. Liittyminen edellyttää paitsi yhteen tulemista, myös yhteistä tekemistä ja kokemista. Kyseessä on emotionaalinen tapahtuma, joka toteutuu käyttäytymisenä, läsnäolona ja aktiivisena vuorovaikutuksena sovituissa puitteissa ja sovitussa perustehtävässä.

Liittymisprosessi vahvistuu, kun kokemusten yhteisen käsittelyn tuloksena syntyy yhteisiä käsitteitä, yhteistä ymmärrystä, yhteisiä tapoja ja yhteisiä arvoja sekä yhteisiä moraalikäsityksiä. Näin oppii paitsi yksilö, myös yhteisö.

Yhteisön kehittyminen edellyttää tilan ja ajan varaamista yhteen tulemiselle ja vuorovaikutuksessa tapahtuvalle kokemusten jakamiselle, tutkimiselle ja jäsentämiselle. Kun ulkopuolinen työyhteisökouluttaja tai työnohjaaja johtaa tätä työskentelyä, on kysymys työyhteisön tavoitteellisesta kehittämisestä.

Yhteisödynaaminen lähestymistapa on vuorovaikutuksellinen ja kokemuksellinen. Kokemustieto on keskeistä. Työskentelyn lähtökohta on kokemusten hahmottaminen, niiden sanallistaminen ja jakaminen sekä tutkiminen yhdessä. Kokemukset ”tuntuvat” meistä joltakin, meille syntyy niistä mielikuvia ja niillä on meille merkitys mielessämme.

Yhteisöllisen tiedon ymmärretään olevan ihmisten välistä. Tiedon muokkaaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa puhumalla. Kokemuksia työstetään sanalliseen muotoon. Kouluttaja johtaa, tukee ja auttaa työskentelyä. Hän huolehtii tutkimisen ja kehittämisen toteutumisesta. Hän nostaa esiin ryhmän keskustelusta ne asiat, jotka erityisesti vaativat pohtimista ja tutkimista työyhteisössä. Kouluttaja auttaa keskustelua pysymään esiin nostetuissa aiheissa. Hänellä on tieto yhteisödynaamisen viitekehyksen puitteissa siitä, mitkä teemat ja seikat ovat oleellisia työyhteisön toimivuuden kannalta. Näiden tarkasteluun hän fokusoi ryhmän jäsenten huomiota.

Välillä saattaa olla tarpeen ja tärkeätä, jopa hyödyllistä, siirtyä teoreettisen tiedon tarkasteluun. Kouluttaja tekee tässä ratkaisut ja ehdotukset. Kokemustieto on kuitenkin aina lähtökohta, joka ohjaa teoreettisen tiedon valintaan. Pääsääntöisesti kokemustietoa käsitellään työnohjausistunnoissa ja kun tarvitaan teoriatiedon esittelyä ja tutkimista, toteutetaan koulutustuokioita.

Työskentelyssä tilanteita ja asioita tarkastellaan sekä ajattelun, tunteen- että tahdon näkökulmilta. Kohtaavassa vuorovaikutuksessa puhutaan sekä ajatuksista, tunteista että tekemisestä. Työskentelyssä kaikkien ryhmän jäsenten on tärkeätä kertoa omia kokemuksiaan, kuunnella ja kuulla toisia. He tunnustelevat ja ilmaisevat, mitä toisten kokemukset ja ajatukset itsessä herättävät ja tuovat sen yhteiseen tarkasteluun. Tästä käytetään käsitteitä peilaaminen ja reflektio.

Työyhteisön toimivuuden peruselementtejä ovat johtajuus, perustehtävä, rakenteet ja tunnemaailma. Näitä elementtejä kouluttaja tunnistaa ryhmän keskustelusta. Hän arvioi niiden tilaa. Arviointinsa perusteella hän ratkaisee, mihin syvennytään yksityiskohtaisesti.

Koulutustapahtumissa tarkastellaan teoreettisen tiedon tasolla työyhteisön hyvää toimintatapaa, peilataan sitä omaan yhteisöön, arvioidaan yhdessä muutostarpeita, asetetaan tavoitteita ja pohditaan toimintatapoja niiden saavuttamiseksi. Jotta syntyy oppimista ja pysyvää muutosta, tarvitaan toistamista ja konkreettisen toiminnan seuraamista, toisin sanoen työskentelyprosessia. Johtajuuden ratkaisevan merkityksen vuoksi on monesti hyödyllistä, että johtaja ja esimiehet työskentelevät lisäksi omissa ryhmissään. Tällaisia voivat olla yksilö- ja ryhmätyönohjausistunnot ja konsultaatiotapaamiset.

Ihmisten toimiessa yhdessä emotionaaliset reaktiot ja yksilö-, ryhmä- ja yhteisödynaamiset ilmiöt ovat olennaisia toimintaan vaikuttavia seikkoja. Työyhteisökouluttajan on tarpeen olla tietoinen dynaamisista ilmiöistä ja huomioida näiden vaikutuksia paitsi yhteisön tunnemaailmaan myös perustehtävään, johtajuuteen ja rakenteisiin. Dynaamisia voimia ja jännitteitä käsitellään ja tutkitaan kehittämisprosessissa sanallisella tasolla.

Ulla Kyrönseppä
FL, psykologi, työnohjaaja, psykoterapeutti

Ulla Kyrönseppä on Sosped säätiön pitkäaikainen kouluttaja ja työnohjaajakoulutuksen senior adviser.


v2