Keväällä 2019 käynnistyvässä Feeniks-hankkeessa kehitetään tukimalli 40-54-vuotiaille miehille, joiden elämäntilanne saattaa yllättävän työttömyyden vuoksi kriisiytyä. Työttömyyden syynä on useimmiten digitalisaatio. Hankkeessa mahdollistetaan osallisuutta ja toimijuutta esimerkiksi vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden kautta.

Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on kehittää vertaistukeen ja kokemusasiantuntijatyöhön pohjautuva tukimalli, joka

  • palauttaa tai vahvistaa osallisuuden kokemusta myös muun kuin työn keinoin
  • ennaltaehkäisee kohderyhmän yksinäisyyttä ja riskiä syrjäytyä
  • kehittää keinoja tukea kohderyhmän sosiaalisia valmiuksia
  • tukee työelämävalmiuksia
  • tarjoaa vertaisryhmä- ja tukihenkilötoimintaa
  • tarjoaa kokemusasiantuntijatoimintaa, jonka kautta voi löytää mielekkään tavan vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun

Kehitettävän tukimallin toimivuutta arvioidaan toimintatutkimuksen kautta. Tutkimus on vahvasti käytännönläheistä ja järjestelmällistä ongelmanratkaisua, jossa yhdistyy teoria ja käytäntö. Lisäksi hanke pyrkii aktiivisesti osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun eri kanavissa. Kolmivuotinen hanke (2019-2021) toimii pääkaupunkiseudulla ja rahoitetaan Veikkauksen tuotoilla.

Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat työelämää


Töiden yllättävän päättymisen syynä on yhä useammin tilanne, jossa digitalisaation myötä työt loppuvat kokonaan, tai jossa työntekijän puutteellisten digivalmiuksien myötä työnantaja ”vaihtaa” osaamisen tuoreempaan. Digitalisoituva työelämä vaatii uusia taitoja: Osaaminen työssä ei enää perustu selkeästi rajattuun ja koulutuksella hankittuun tietoon, vaan joustaviin kykyihin esimerkiksi yhdistellä, hakea ja tuottaa tietoa, inspiroida muita ja toimia verkostoissa. Työssä tarvitaan erityisesti ns. metataitoja, kuten kykyä oppia uutta, hallita omaa ajankäyttöä ja ajatella kriittisesti.

Tutkimusten mukaan etenkin keski-ikäisten miesten kiinnittyminen takaisin työelämään töiden yllättävän loppumisen jälkeen on haastavaa. 

Yhteiskuntaan liitytään usein työn kautta. Työpaikan menettäminen ja oman osaamisen vanhentuminen aiheuttavat syviä merkityksettömyyden tunteita. Tämä näkyy yhteiskunnassa: Esimerkiksi Yhdysvalloissa alkoholiin, huumeisiin ja itsemurhiin liittyvät ”epätoivon kuolemat” lisääntyvät. Kouluttamattomien valkoisten miesten kuolleisuus on lisääntynyt kaikissa ikäkuokissa. Suomessa itsemurhien kokonaismäärä on laskenut, mutta kolme neljästä itsemurhan tekijästä on 45–54-vuotias mies. Usein tähän ilmiöön liittyy töiden ja sitä kautta merkityksellisyyden loppuminen.

Kun digitalisaatio haastaa ihmisen mahdollisuudet rakentaa identiteettiään työn kautta, auttaa sosiaalipedagoginen ymmärrys.

Sosiaalipedagogisella työotteella voidaan tukea vuorovaikutusta ja osallisuutta, jotka edistävät uusien mielekkäiden yhteisöjen rakentumista menetettyjen työyhteisöjen tilalle.

Sosped edistää yksilön hyvinvointia vertaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden keinoin. Sospedissa tehdään töitä sosiaalipedagogisella otteella.  

Lue lisää sosiaalipedagogisesta työotteestamme >

 

 

v2