Sosped säätiön Nuorten kulttuuripaja -hanke on perustanut Suomeen kolme kulttuuripajaa nuorille aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Ensimmäinen kulttuuripaja avautui Lohjalle alkuvuodesta 2013, toinen Kainuun alueelle loppuvuodesta 2013. Kolmas kulttuuripaja avautui Tampereelle keväällä 2015.

Kulttuuripajamalliin Pohjautuva ReAktori-hanke avasi neljännen kulttuuripajan Jyväskylään Suvimäen Klubitalon yhteyteen syksyllä 2015 ja viides avautui keväällä 2016 Poriin Klubitalo Sarastuksen yhteyteen. ReAktori-hanke toteutetaan yhdessä Klubitalojen kanssa.

Aiempia kulttuuripajamallin mukaan toimivia kulttuuripajoja on yksi, Niemikotisäätiön hallinnoima Kulttuuripaja ELVIS Helsingin Kalasatamassa.

PanuAapo_netti_JKL

Kulttuuripajan toiminta on suunnattu 18-35 -vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Kulttuuripajassa tehdään ryhmissä kuntoutujaa kiinnostavia asioita. Tavoitteena on löytää luovan ryhmätoiminnan myötä luontevia välineitä elämänhallinnan sekä sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja edelleen työ- ja toimintakyvyn parantamiseen. Toiminnassa keskitytään osallistujien voimavaroihin, vahvuuksiin sekä uuden oppimisen mahdollisuuksiin.

Tärkeintä on luovuutta tukeva, avoin ja turvallinen ilmapiiri. Kaikki ryhmät perustuvat ohjattuun toiminnalliseen vertaistukeen. Henkilökunta, eli koutsit, ovat ryhmien taustatukena.

Vaikuttavuus

Tulokset hankkeen vaikuttuvuudesta ovat lupaavia. Kun Lohjan Kulttuuripajan kyselytutkimukseen osallistuneilta kysyttiin kuinka moni on hakenut töihin tai opiskelemaan, 47 prosenttia vastasi myöntävästi. Lohjan Kulttuuripajalla on kirjoilla 132 nuorta aikuista mielenterveyskuntoutujaa, joista suurin osa on poissa työelämästä ja opiskeluista. He joko ovat tai ovat vaarassa pudota pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Heistä 20 on koulutettu kulttuuripajan toiminnallisiksi vertaisohjaajiksi.

Myös Kainuun Kulttuuripaja Marilynissä ohjatun toiminnallisen vertaistuen todettiin vaikuttavan positiivisesti mielenterveyskuntoutujan fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen toimintakykyyn. Mielenterveyskuntoutujan taidoissa ja tulevaisuuden suunnitelmissa havaittiin selvää kasvua. Osallisuus lisäsi fyysisen ja psyykkisen voimaantumisen tunnetta. Uusien ihmissuhteiden ja mielekkään tekemisen todettiin tuovan uusia ystävyyssuhteita. Usean kohdalla toimeentulo selkiytyi ja palkkatyöhön tai opiskeluun motivoituminen kasvoi. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että Nuorten Kulttuuripajan ohjattu toiminnallinen vertaistukimalli vaikutti mielenterveyskuntoutujan toimintakykyyn sen eri osa-alueilla merkittävästi.
Lue opinnäytetyö: Sirkku Haapalainen ja Jaana Vanhala (2016). MAHDOLLISUUKSIEN MARILYN – Ohjatun toiminnallisen vertaistuen vaikutus mielenterveyskuntoutujan toimintakykyyn. (pdf)

Myös Kuntoutussäätiön tekemän vaikuttavuuden arvioinnin mukaan kulttuuripaja-malli toimii (Koskela ym. 2011. ELVIS-hankkeen vaikuttavuuden arviointi. Niemikotisäätiö).

 

v2