Kulttuuripajamalli – teemme yhdessä kulttuuria

Kulttuuripajoilla koulutetaan täysi-ikäisiä vertaisohjaajia ohjaamaan toiminnallisia vertaisryhmiä 18-35 -vuotiaille mielenterveyskuntoutujille.

Toiminnan tavoitteena on löytää luovan ryhmätoiminnan myötä luontevia välineitä elämäntilanteen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen, sekä toimintakyvyn parantamiseen. Toiminnassa keskitytään osallistujien voimavaroihin, vahvuuksiin ja uuden oppimisen mahdollisuuksiin. Ryhmien sisällöt suunnitellaan yhdessä vertaisohjaajien ja kävijöiden kiinnostuksen mukaan. Teemoja ovat esimerkiksi musiikki, kuvataide, teatteri, retket, tapahtumat, ruoanlaitto ja liikunta.

Tärkeintä on luovuutta tukeva, avoin ja turvallinen ilmapiiri. Kaikki ryhmät perustuvat ohjattuun toiminnalliseen vertaistukeen. Henkilökunta on ryhmien taustatukena, mutta valtaosan ryhmien ohjaamisesta tekevät vertaisohjaajat. Toiminta on vapaaehtoista ja maksutonta.

Uusia kävijöitä otetaan mukaan jatkuvasti. Sovi tutustumiskäynti paikkakuntasi pajan kanssa.

Kulttuuripajamallia käyttävät

Kajaani
Kainuun Kulttuuripaja Marilyn, Sosped säätiö
Toiminnallista vertaistukea

Lohja
Lohjan Kulttuuripaja Hiisi, Sosped säätiö
Toiminnallista vertaistukea

Tampere
Tampereen Kulttuuripaja Virta, Sosped säätiö
Toiminnallista vertaistukea

Jyväskylä
Kulttuuripaja Trombi,
Toiminnallista vertaistukea yhteistyössä Klubitalojen kanssa

Pori
Porin Kulttuuripaja Lumo,
Toiminnallista vertaistukea yhteistyössä Klubitalojen kanssa

Helsinki
Mieletöntä valoa -hanke, Sosped säätiö
Vertaisuutta media- ja kulttuurialalla

Kulttuuripaja Elvis, Niemikotisäätiö
Toiminnallista vertaistukea

Lahti
Päijät-Hämeen Sosiaalipsykiatrinen säätiö
Toveri kulttuuripajatoimintaa

Kotka
Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen Yhdistys
Toiminnallista vertaistukea

Hamlstad, Ruotsi
Dramalogen
Kulttuuripajatoimintaa maahanmuuttajille

Vaikuttavuus

Kulttuuripajojen vaikuttavuutta arvioidaan Sosped säätiön TOIVEHATTU-työkalun, sekä paikallisten yhteistyökumppanien haastatteluiden avulla.

Kulttuuripajamallikuva

Vastaajien käyttämien mielenterveyspalveluiden vähentyneet käyttökustannukset kuuden kuukauden aikana:
Lohja 15 henkilöä = 46 900 euroa
Kainuu 27 henkilöä = 41 000 euroa

Muutama huomio palveluiden vähenemisestä:

  • Kulttuuripajatoiminta ei ole hoidollista, vaan yhteisöön osallistuminen tukee olemassa olevia hoitosuhteita.
  • Vastaajat olivat olleet toiminnassa mukana keskimäärin 15 kuukautta, eli hoidon vähentyminen on tapahtunut vähitellen tämän ajanjakson aikana.
  • Vastaajien mukaan toiminta on edistänyt positiivista hoitoon ohjautumista.
  • Osa kävijöistä sanoi, että toiminta on lisännyt heidän hoitomyönteisyyttään.

Kulttuuripajamallista tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä

Markus Raivio, Jouko Raivio, Anna Purola, Miikka Vuorinen ja Rauni Koikkalainen (2016) Minun Kulttuuripajani. Artikkelikirja. Sosped säätiö. (pdf).

Raivio, Markus (2012) Nuoret sankarit – mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki. Pamfletti. Sosiaalipedagogiikan säätiö. (pdf)

Sirkku Haapalainen ja Jaana Vanhala (2016). MAHDOLLISUUKSIEN MARILYN – Ohjatun toiminnallisen vertaistuen vaikutus mielenterveyskuntoutujan toimintakykyyn. (pdf)

Aleksi Karppinen ja Sanni Suokas (2010). Ainutlaatuinen ELVIS : Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia vertaisohjaajana toimimisesta. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Päivi Hagelin ja Jaana Harjunpää (2014). Selvitys Lohjan Kulttuuripajan merkityksestä mielenterveyskuntoutujan arkielämään.

Myös Kuntoutussäätiön tekemän vaikuttavuuden arvioinnin mukaan kulttuuripaja-malli toimii.
(Koskela T., Vedenkannas E., Tiainen R. & Linnolahti O. (2011). ELVIS-hankkeen vaikuttavuuden arviointi. Niemikotisäätiö.)

Myös THL on huomioinut Kulttuuripajamallin yhteiskunnalliset hyödyt -sivuillaan.

v2