Maahanmuuttajanuorten pelaaminen hallintaan (MaPe) oli RAY:n rahoittama pilottihanke. MaPe oli suunnattu maahanmuuttajataustaisille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka pelaavat hallitsemattomasti erilaisia rahapelejä. Rahapelien lisäksi riippuvuuksia voi syntyä myös puhelin- ja nettipeleihin. MaPe-projekti keskitti ensisijaisesti rahapelikuntoutuksen kehittämiseen ja jtoteuttamiseen.

Rahapeliongelmat jäävät valitettavan usein tunnistamatta auttajaverkostoiltakin. Hankkeen tavoitteenamme oli lisätä tietoisuutta nuorten pelaamisen riskeistä ja kehittää ongelmapelaamisesta kuntoutumiseen sopiva menetelmä ja opas, joka sopisi myös monikulttuurisen taustan omaaville perheille.

Maahanmuuttajanuorten pelaaminen hallintaan -projekti 2007-2009

Maahanmuuttajanuorten pelaaminen hallintaan (MaPe) oli RAY:n rahoittama pilottihanke. MaPe oli suunnattu maahanmuuttajataustaisille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka pelaavat hallitsemattomasti erilaisia pelejä. Rahapelien lisäksi riippuvuuksia voi syntyä myös mobiili- ja nettipeleihin.

Peliongelmat jäävät valitettavan usein tunnistamatta auttajaverkostoiltakin. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta nuorten pelaamisen riskeistä ja siitä, että peliongelmista voi selvitä.

Miksi MaPe:a tarvittiin?

Maahanmuuttajanuoret ovat näkyvä osa pelipaikkojen asiakaskunnasta, mutta ryhmän peliriippuvuudesta tiedetään vain vähän. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että pelikoukkuun raha- tai tietokonepeleihin jäävät erityisesti 15-17-vuotiaat. Suurimpaan riskiryhmään kuuluvat nuoret, joilla on vaikeuksia koulussa ja joilla ei ole toimivia ystävyys- ja perhesuhteita. Tutkimustiedon mukaan nuorena aloitettu pelaaminen lisää riskiä kehittää peliriippuvuus myöhemmin elämässä.

Maahanmuuttajanuorten peliriippuvuuden kuntoutukseen ei ole aiemmin kehitetty toimintamallia. Maahanmuuttajataustaiset nuoret hakeutuvat harvoin tuen ja neuvonnan piiriin, ja ovat usein palveluiden väliinputoajia. Erityisryhmälle suunnattu kuntoutus on tarpeen, kun jo saatavilla olevat, kaikille avoimet kuntoutuspalvelut ovat osoittautuneet riittämättömäksi ja hajanaisesti tuotetuiksi.

Halusimme lisätä yhteistyötahojen tietoa peli-ilmiöstä ja sen monitasoisuudesta ja siten varhentaa maahanmuuttajanuorten palvelujen saantia. Koulutimme yhteistyökumppaneita tunnistamaan peliriippuvuuden oireita ja ohjaamaan nuoria hakemaan apua ja toivomme, että pelaamisen haittojen ja oikean informaation käsittely kouluissa lisääntyy.

Palvelua kolmella kielellä

Toiminta keskittyi pääkaupunkiseudulle ja Pohjanmaalle ja tarjosimme palvelut kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti). Lisäksi käytettiin tulkkeja.

Kuntoutusmenetelmä

Sosiaalipedagogiikan säätiöllä on 10 vuoden kokemus peliriippuvuuden hoidosta. MaPe-kuntoutus sovelsi säätiön edellisessä peliriippuvuushankkeessa kehittämää kuntoutusohjelmaa ja vertaisohjaajakoulutusta, joka yhdistettiin kognitiivis-behavioristiseen terapiamalliin (KBT) ja kulttuurisensitiiviseen työotteeseen. KBT on ollut käytössä Tukholman peliriippuvuuskeskuksessa jo vuosia.