Sosiaalipedagogiikkamme ajatus on edistää ihmisen sisäistä kasvua, toisten kohtaamista, yhteisöllisyyttä ja omaan ympäristöön vaikuttamista. Meillä se tapahtuu aikuiskoulutuksessa, työyhteisötyössä ja hanketoiminnassa. Ne syventävät henkilön kasvua ja tietoisuutta itsestään ja muista ympärillä olevista. Sosiaalipedagogiikkamme perustuu yhteisön jäsenyyteen, kokemukselliseen oppimiseen, vuorovaikutuksellisuuteen ja tunneosaamiseen. Oppimisessa huomioidaan erityisesti tunnetietoisuus. Yhteisössä tapahtuva vastavuoroisuus vahvistaa välittämistä ja kunnioitusta.

Ihminen kasvaa ja kehittyy muiden kanssa. Kokemuksellinen oppiminen tapahtuu tunteiden tunnistamisen myötä. Yhteisödynaaminen työnohjaaja- ja työyhteisön kehittäjäkoulutus, työnohjaus ja erilaiset kehittämishankkeet suunnitellaan ja rakennetaan niin, että kokemusten ja tunteiden tutkiminen onnistuvat. Vuorovaikutus ja vastavuoroisuus synnyttävät kokemuksia, joiden tiedostaminen vahvistaa itsetuntemusta.

Yhteisössä huomioidaan yksilö ominaisuuksineen. Ihmisyys on kohtaavassa vuorovaikutuksessa, ihmisyhteydessä. Tunteet tukevat muuttumisprosessia, jota kannattelee yhteenkuuluvuuden tunne.

Trombi_nettisivut

Sosiaalipedagogiikan idea

Sosiaalipedagogiikan idea on yhdistää yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja ihmisenä kasvu. Tavoitteena on sosiaaliset muutokset, jotka turvaavat ihmisten tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan, yhteisöjen elämään ja omaan elämäänsä vaikuttamisen. Tätä muutostoimintaa säätiö toteuttaa hankkeissa, joissa on keskeistä inhimillisen arvokkuuden vaaliminen, sisäisen kasvun tukeminen, toivo paremmasta ja yksilöä vahvistavan yhteisöllisyyden rakentaminen. Toinen keskeinen tehtävä on ammatillisen yhteisödynaamisen työyhteisötyöskentelyn ja työnohjaajakoulutuksen kehittäminen, jota on tehty säätiön alkuajoista lähtien ja tämä kehittämistyö jatkuu edelleen.

Sosped käyttää voimavaransa tukeakseen ja vahvistaakseen yhteisöllisen hyvän toteutumista. Erityisesti keskitymme yhteiskunnallisen tilanteen seurauksena ongelmiin joutuvien, yhteisestä hyvästä vaille jäävien tai hiljaisesti ohitettujen ihmisryhmien tilanteen parantamiseen yhdessä heidän kanssaan.

Yksin pärjäämisen ihanne tai pakko, yksinäisyys, tiivistahtinen tuotosten mittaaminen sekä nuoruuden yliarvostaminen vaarantavat yksilöiden hyvinvointia. Ratkaisuiksi ihmiset etsivät korviketta riippuvuuksista kuten työnarkomania, ylenmääräinen liikunta, harrastaminen tai pakonomainen ostaminen. Liiallinen pelaaminen liittyy usein todellisuuden välttelyyn. Yksilön ja yhteisöjen voimien vahvistuminen ja kansalaisaktiivisuus ovat sosiaalipedagogisen kehittämistoiminnan kulmakiviä.

Yhteisöllisyys tarjoaa ratkaisua näihin hyvinvoinnin ongelmiin. Hyvässä yhteisössä jokainen on arvokas. Yhdessä oleminen ja tekeminen on merkityksellistä. Yksilö kuuluu johonkin, hänestä välitetään ja häntä tuetaan ilman, että olemassaolon oikeus on lunastettava mitattavilla suorituksilla. Yhteisöllisyys on myönteinen asia. Ei yhteisö kuitenkaan ole automaattisesti hyvä. Sen syntyminen vaatii työtä ja arvovalintoja. Ilon, kunnioituksen, rohkeuden ja rakkauden tunteiden tietoinen viljeleminen edistävät hyvän yhteisön syntymistä. Yksilön henkistä kasvua edistävä yhteisö on myös monin sitein kiinni ympäröivässä maailmassa eikä suuntaudu vain omaan sisäiseen elämäänsä.

Herkkyys nähdä ja kuulla heikkoja viestejä ryhmistä, joiden selviytymistä yhteisöllisten rakenteiden vahvistaminen voisi auttaa, on säätiön itselleen asettama vaatimus ja olemassaolon perusta.

Toiminnan perustukset ovat:

Toivon virittäminen

Ihmiset, joilla on toivoa, selviytyvät. Toivo on yksi keskeisimmistä sosiaalipedagogisen toiminnan käsitteistä. Sosiaalipedagogisessa toiminnassa viritetään ihmisille toivoa paremmasta ja valetaan uskoa omiin ja yhteisiin mahdollisuuksiin selviytyä. Uusia näköaloja ja ratkaisuvaihtoehtoja elämän kriisitilanteissa etsitään yhdessä muiden kanssa. Toivo sisältää oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuden.

Kohtaaminen ja vastavuoroisuus

Ihmisten kohtaamisessa on mukana tunteet ja ajatukset, teot ja ympäristö. Vastavuoroisuus mahdollistaa dialogin, jossa yksilöt sekä saavat että antavat. Yhdessä ihmisten välille syntyy jotain sellaista, mitä ei synny ilman avoimuutta ja yhteistä yrittämistä. Yhdessä jaettu tieto, kokemusten jakaminen ja uudelleen jäsentäminen tuottavat yhteisölle uutta, sen yksilöillekin merkityksellistä tietoa.

Hyvän yhteisö- ja johtamiskulttuurin edistäminen

Yhteisöllisyyttä peräänkuulutetaan eri yhteyksissä. Sen puuttumisen nähdään selittävän ihmisten henkisen pahoinvoinnin ja yksin jäämisen kokemuksia. Hyvä yhteisökulttuuri mahdollistaa ihmisten aidon kohtaamisen ja vuorovaikutuksen. Kehittyvässä yhteisössä ja hyvässä yhteisökulttuurissa käydään keskustelua arvoista, ratkaistaan ongelmatilanteita, pyritään saavuttamaan yhteisiä tavoitteita, välitetään tasapuolisesti tietoa, jaetaan kokemuksia ja opitaan niistä yhdessä. Näin syntyy toivoa. Yhteisöpedagogiikassa vahvistetaan juuri näitä voimavaroja yhteisön jäsenissä ja johtajissa. Yhteisöllisyyden toteutuminen edellyttää liittymistä ja sitoutumista eikä sitä voi kukaan tuoda ulkopuolelta. Jokainen jäsen yhteisössä vaikuttaa toimivaan ja hyvään yhteisökulttuuriin. Hän on vastuussa siitä, samoin kuin pääsee siitä osalliseksi, iästä, sukupuolesta, etnisestä tai muusta taustasta riippumatta.

Tahto toimia ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhteisölliset rakenteet, mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen ja ihmisten parempi elämänhallinta edistävät ihmisten hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät masennusta ja mielenterveysongelmia. Sosped säätiö edistää suomalaisessa yhteiskunnassa yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia.

Arjen arvostus

Säätiön toiminta liitetään ihmisten arkeen. Työnohjaus ja työyhteisön kehittäminen kiinnittyy työelämän ajankohtaisten haasteiden tutkimiseen ja toiminnan kehittämiseen. Hanketoiminnassa saatetaan vertaiset, eli samankaltaisia asioita kokeneet, yhteen ongelmien voittamiseksi. He toimivat yhteisen kiinnostuksen motivoimina.

v2